Neuvottelut luontokadon pysäyttämiseksi jatkuvat Nairobissa 21.-26. kesäkuuta

Biodiversiteettisopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla 21.-26.6.2022 Nairobissa Keniassa. Tavoitteena on saada valmiiksi uudet maailmanlaajuiset päämäärät ja tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet ja päämäärät on tarkoitus hyväksyä YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksessa 5.-17.12.2022 Montrealissa Kanadassa.

Tiedotetta on muokattu myöhemmin lisäämällä siihen osapuolikokousta koskeva päivämäärä ja paikka

”Pelkkä suojelu ja ennallistaminen eivät yksin pysäytä luontokatoa. Luonnon monimuotoisuus on valtavirtaistettava eli varmistettava sen ottaminen huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten maa- ja metsätaloudessa ja kaivannaistoiminnassa sekä yrityksissä”, Suomen valtuuskuntaa johtava pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo.

Nairobin neuvotteluiden painopiste on se, miten sopimuksen osapuolet panevat toimeen kansallisesti uudet tavoitteet ja päämäärät. Lisäksi neuvotellaan siitä, miten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan.

Osapuolet ovat jo aiemmissa neuvotteluissa päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että biodiversiteettiopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja konkreettisia. Esimerkiksi kaikista maailman maa-, vesi- ja merialueista tulisi suojella vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tehokkaita ennallistamistoimia olisi toteuttava miljardeilla hehtaareilla heikentyneitä meri- ja maa-alueiden ekosysteemejä.

Biodiversiteettisopimuksen tulevilla tavoitteilla halutaan myös vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja edistää siihen sopeutumista. Sopeutumista ja hillintää voidaan edistää esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten metsittämällä ja kosteikoita ennallistamalla. Kiertotaloutta ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöä tulee entisestään tehostaa.

Osapuolet haluavat puuttua myös ylikulutukseen sekä jätteen ja ruokahävikin määrään. EU ja sen jäsenvaltiot edistävät ruokahävikin puolittamista ja jätteiden vähentämistä merkittävästi. Saasteiden määrää halutaan vähentää sellaiselle tasolle, jolla ne eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi muoviroskaamisen lopettamista. EU ja sen jäsenvaltiot haluavat vähentää torjunta-aineiden määrää 50 prosentilla.

Rahoitus tärkeä kysymys neuvotteluissa

Kehitysmaat edellyttävät uutta rahoitusta tutkimukselle, omien toimintavalmiuksiensa parantamiseksi ja toimeenpanon kehittämiseksi, esimerkiksi resursseja kansallisten biodiversiteettistrategioiden laatimiseen. Kehitysmaiden mielestä kehitysyhteistyön määrärahat tulisi kaksinkertaistaa vuoden 2015 keskiarvosta. Kehitysmaiden mukaan tavoitteiden kunnianhimon taso riippuu niiden saamasta rahoituksesta. Lisäksi kehitysmaille on tärkeää sopia luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen jakamisesta. Ne esittävät uutta rahastoa, joka sitoisi sopimuksen osapuolia.

Uusi maailmanlaajuinen kehys luonnon monimuotoisuudesta hyväksytään loppuvuodesta 2022

YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen (COP15) tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.

Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä:

• merien, maa-alueiden ja lajien suojelu,

• luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä käyttö,

• geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako sekä

• valtavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus on osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.

Lisätietoja:

Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos, p. 050 307 0806, [email protected]