Ministeri Tiilikainen: USA:n vetäytyminen ei kaada Pariisin ilmastosopimusta
Yhdysvaltain hallitus on ilmoittanut tänään myöhään Suomen aikaa maan vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta. Sopimuksen sääntöjen mukaisesti irtautuminen voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on astunut voimaan, eli marraskuussa 2019.
”Olen pettynyt Yhdysvaltain päätökseen. Maailman rikkain maa osoittaa piittaamattomuutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Se on kolaus maan kansainväliselle maineelle. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti Trumpin ajamaa kansallista teollisuuspolitiikkaa”, sanoo ilmastoasioista vastaava asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkimyksenä rajoittaa lämpeneminen puoleentoista asteeseen.
Sopimus on ensimmäinen kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka piirissä on valtaosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sopimusta pidetään peruuttamattomana, sillä lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sen. Kansallisissa menettelyissään sopimuksen on ratifioinut jo 147 osapuolta. Kokonaan Pariisin sopimuksen ulkopuolella ovat tähän asti olleet ainoastaan Syyria ja Nicaragua.
”USA:n irtaantuminen ei romuta itse sopimusta, mutta heikentää sen vaikuttavuutta. Se voi lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta. Nyt muiden maiden on tiivistettävä yhteistyötään sopimuksen toimeenpanossa. Myös EU:n on vahvistettava ilmastojohtajuuttaan esimerkiksi Kiinan kanssa”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Ministeri korostaa myös kansalaisyhteiskunnan, kuntien ja yritysten roolia.
”Täytyy muistaa, että ilmastonmuutosta torjutaan muullakin kuin poliittisilla päätöksillä. Yhdysvalloissakin monet osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat heränneet ilmastonmuutoksen uhkiin, kuten lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja terveyshaittoihin”, hän sanoo.
Päästöjen vähentäminen nähdään ministerin mukaan paitsi välttämättömänä myös liiketoimintamahdollisuutena.
”Päästövähennystoimien toteuttaminen eri puolilla maailmaa ja hiilen hinnoittelu luovat tasapuolisesti kysyntää esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee”, ministeri sanoo.
Ilmastoneuvottelut jatkuvat
Saksan Bonnissa käytiin toukokuussa YK:n ilmastosopimuksen alaiset neuvottelut. Virkamieskokouksen pääpaino oli Pariisin sopimuksen säännöstön laatimisessa ja erityisesti päästövähennystoimien seurannan, läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittämisessä.
”Yhdysvallat osallistui Bonnin neuvotteluihin aivan normaalisti”, kertoo Suomen valtuuskuntaa johtanut ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.
Arktisen neuvoston huippukokouksessa toukokuussa kaikki jäsenet, mukaan lukien Yhdysvallat ja Venäjä, hyväksyivät Fairbanksin julistuksen, johon sisältyi vahvat kirjaukset mm. Pariisin sopimuksesta, sen toimeenpanosta ja päästövähennysten tarpeesta. Sitä seuranneessa G7-maiden kokouksessa Italian Taorminassa Yhdysvallat kuitenkin jättäytyi pois loppulauselmasta, jolla muut jäsenmaat vahvistivat sitoutumistaan Pariisin sopimuksen toimeenpanoon. Tämä antoi viitteitä tulevasta päätöksestä.
”Nyt on tärkeää, että kaikki Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat pitävät kiinni omista päästövähennystavoitteistaan ja keskittyvät saamaan Pariisin sopimuksen säännöstön valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Olisi kovin harmillista, jos Pariisin sopimukseen nihkeästi suhtautuvat maat pitäisivät Yhdysvaltojen ilmoitusta tilaisuutena hidastaa neuvotteluja tai jopa livetä sopimuksesta. Niin kauan kun Pariisin sopimuksen ulkopuolella on vain kourallinen maita, voidaan puhua globaalista ilmastosopimuksesta”, Honkatukia sanoo
Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja jatketaan Bonnissa 7.–18.11.2017. Tuolloin järjestettävän ilmastosopimuksen 23. osapuolikokouksen puheenjohtajana on pienten saarivaltioiden edustaja Fidži.
Lisätiedot:Ministerin erityisavustaja Taru Savolainen, 040 535 8622, [email protected]
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, p. 050 341 1758, [email protected]