Ministeri Ohisalo: Itämeren suojelu on kestävyyslaji 

”Itämeren suojelu on ottanut askelia parempaan suuntaan tällä hallituskaudella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoi tänään Itämerta käsittelevässä infossaan. Saaristomeriohjelma ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma tuovat lisäpotkua vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteutukseen vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä. ”Me kaikki voimme suojella lähivesiämme. Samalla suojelemme myös Itämerta, jonne sisävesien kuljettama kuormitus lopulta päätyy”, ministeri sanoi. 

Itämeren rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävät monet paineet, joista merkittävin on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosikymmenten aikana mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Suomen eri merialueille määritellyt enimmäiskuormitusmäärät ylittyvät kaikilla merialueilla. Kauimpana kuormitustavoitteista ovat Saaristomeri ja Suomenlahti. 

”Itämeri toipuu hitaasti pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Meillä on nyt uusia tehokkaita vesiensuojeluratkaisuja, joiden toteutusta on määrätietoisesti jatkettava ja laajennettava”, kertoi ministeri Ohisalo.  

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sateet ja tulvat huuhtovat yhä enemmän ravinteita ja maa-ainesta jo rehevöityneeseen Itämereen. 

”Itämeren kannalta on ehdottoman tärkeää, että ilmastotyön kunnianhimosta pidetään kiinni”, ministeri totesi.

Hallituksen käynnistämä Saaristomeri-ohjelma on tuottanut tiekartan, jonka keinoilla Saaristomeren valuma-alueen maatalous voidaan poistaa Itämeren kuormittajalistalta vuoteen 2027 mennessä. Kohde on Suomen viimeinen listalla. Tiekartta osoittaa, että tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentää parantamalla maaperän kasvuolosuhteita, lisäämällä maanparannusaineiden (kipsi, rakennekalkki, puukuidut) käyttöä sekä edistämällä lannan kuljetusta alueelta.

”Tiekartan myötä saamme laajan työkalupakin ja yhteisen näkemyksen, jonka avulla voimme muuttaa maataloutta kestävämmiksi niin, että ravinnekuormitus vähenee pysyvästi, ruoantuotannon ja huoltovarmuuden kärsimättä”, kuvaili ministeri tiekartan toivottua vaikutusta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma on aloittanut laajan kipsin levittämisen pelloille Saaristomeren valuma-alueella yhteistyössä viljelijöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Kipsikäsittelyä on voinut kesäkuusta lähtien hakea myös muille kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille koko Suomen rannikolla. Tavoitteena on levittää kipsiä yli 100 000 peltohehtaarille Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja EU:n elpymisvälineen rahoituksella. Kipsi on kuitenkin vain ensiapua Itämerelle, sillä sen vaikutus kestää noin viisi vuotta.   

Itämereen päätyy edelleen myös haitallisia ja vaarallisia aineita. Suomen merialueella on esimerkiksi 20-30 korkean riskin hylkyä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita. Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on saneerattu tähän mennessä neljä hylkyä. Ohjelma on rahoittanut myös hankkeita, jotka kehittävät päästöjä rajoittavia tai ennaltaehkäiseviä menetelmiä rakennetussa ympäristössä. 

Lisätietoja

Antti Heikkinen
ministerin erityisavustaja
p. 029 525 0231
[email protected]

Haastattelupyynnöt:
Sameli Sivonen
erityisavustaja
p. 050 406 6855
[email protected]