Ministeri Niinistö iloitsee Kemihaaran soiden rauhoituksesta
Ympäristöministeri Ville Niinistö iloitsee päätöksestä rauhoittaa pysyvästi Kemihaaran soiden Natura 2000 -alue. Lapin ELY-keskus ja Kemijoki Oy ovat sopineet Pelkosenniemellä sijaitsevan alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelualueena. Kemijoki Oy:n omistukseen jäävä alue on kooltaan 7 737 hehtaaria. Alue tunnetaan etenkin sinne suunnitellusta Vuotoksen tekoaltaasta, jota ei koskaan rakennettu.
”Olen erittäin iloinen siitä, että aikaan on saatu pysyvä suojelusopimus, joka poistaa pitkään jatkuneen epävarmuuden alueen luonnontilaisuuden turvaamisesta. Saamme turvattua palan upeaa suomalaista suoluontoa, kun Kemihaaran soiden Natura 2000 -alue voidaan nyt toteuttaa myös yhtiön omistamien maiden osalta, ministeri Niinistö summaa.
Neuvottelut Kemijoki Oy:n maiden suojelusta luonnonsuojelualueena aloitettiin Lapin ympäristökeskuksen (sittemmin Lapin ELY-keskus) ja Kemijoki Oy:n välillä vuonna 2007. ”Haluan lämpimästi kiittää Lapin ELY-keskusta ja yhtiötä siitä, että ne ovat pitkien ponnistelujen jälkeen turvanneet alueen tulevaisuuden nyt syntyneellä ratkaisulla. Ratkaisun saaminen on ollut myös ympäristöministeriön pitkäaikainen tavoite. Myös alueen asukkaiden kannalta on tärkeää, että esimerkiksi luontomatkailua voidaan sopimuksen ansiosta lähteä kunnolla kehittämään”, ministeri Niinistö kiittää.
Kemihaaran alueella on monipuolinen luonto. Kemi- ja Vuotosjoen lisäksi aluetta rikastuttavat jokien haarat, purot, laajat aapasuot sekä tulvaniityt ja -metsät. Suot ovat suureksi osaksi luonnontilaisia, ja niillä elää useita uhanalaisia lajeja. Suotyypeistä peräti 11 on uhattuja. Linnusto on alueella runsas, ja etenkin metsähanhet, joutsenet ja kurjet käyttävät sitä pesimä- ja levähdyspaikkana.
Vaiherikas menneisyys
kuva: Tapani SallantausNyt rauhoitetulle alueelle kaavailtiin vesivoimaa useiden vuosikymmenien ajan. Kemijoen Isohaaran voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1948, ja myöhempinä vuosikymmeninä rakennettiin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Niistä käyty kiivas julkinen keskustelu johti vuonna 1970 valtioneuvoston kannanottoon, jonka mukaan valtion tulisi tukea uusia allashankkeita vain, jos niiden suunnittelussa on huomioitu ympäristönäkökohdat.
Vuonna 1970 perustettu vesihallitus ryhtyi selvittämään alueelle suunniteltua allasta, jonka vaihtoehtoina olivat laajempi Kemihaaran allas ja suppeampi Vuotoksen tekoallas, johon yleissuunnitelmassa päädyttiin. Hallituksen iltakoulu päätti kuitenkin vuonna 1982, ettei Vuotoksen allasta rakenneta, ja suuntasi elvytyspaketin alueen peruselinkeinoille. Kemijoki Oy:n ja Koillis-Lapin kuntien edustajien yhteistyönä valmisteltu ”Vuotos-paketti” julkistettiin vuonna 1986, ja Kemijoki Oy ryhtyi alueella maanhankintaan. Elinkeinojen elvytyksestä luovuttiin, ja monet alueelle palanneet maanomistajat alkoivat muuttaa pois. Myös valtion maita vaihdettiin Kemijoki Oy:lle.
Vuonna 1992 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Vuotoksen altaan rakentamisesta. Päätös mahdollisti altaan vesilain mukaisen lupahakemuksen valmistelun, mutta edellytti ympäristövaikutusten arviointia. Kemijoki Oy jätti lupahakemuksen Pohjois-Suomen vesioikeudelle 1992, ja sai luvan vuonna 2000.
Suunnitellulla allasalueella olevat Kemihaaran suot eivät sisältyneet valtioneuvoston vuonna 1998 tekemään ehdotukseen Suomen Natura 2000 -alueista. Korkein hallinto-oikeus (KHO) palautti päätöksen valtioneuvostolle Vuotoksen osalta uudelleen valmisteltavaksi. Vaasan hallinto-oikeus taas kumosi vuonna 2001 vesioikeuden Vuotoksen allasta koskevan päätöksen, ja KHO piti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi vuonna 2003 Suomen lintudirektiivin rikkomisesta, koska Suomen Natura 2000 -ehdotus oli puutteellinen erityissuojelualueiden osalta. Kemihaaran suot mainittiin tuomiossa nimeltä. Tämän jälkeen valtioneuvosto ehdotti Kemihaaran soita Natura 2000 -verkostoon. Päätöksestä valitettiin KHO:on, joka hylkäsi valitukset vuonna 2005. Neuvottelut Kemijoki Oy:n maiden suojelusta luonnonsuojelualueena aloitettiin Lapin ympäristökeskuksen ja yhtiön välillä vuonna 2007.
Lisätietoja:
Ministeri Niinistön erityisavustaja Sini Eräjää, p. 040 772 3585, [email protected]
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, p. 040 506 1172, [email protected]