Ministeri Kari: Vesiensuojelutoimien taso turvattava tehostamisohjelmaa jatkamalla
Vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnistäminen on ollut merkittävä teko, ja ohjelman teemojen ja vesiensuojelutoimien valinta on onnistunut, osoittaa ohjelmasta tehty väliarvio. Sen mukaan ohjelmalle ja sen rahoitukselle on suuri tarve. ”Vesiensuojelussa riittää vielä parannettavaa, joten vesiensuojelutoimien nykyinen mittakaava ja ohjelman jatko on turvattava. Ilman jatkuvaa rahoitusta toiminta on ennakoimatonta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Ympäristöministeriö esitteli ohjelman (2019-2023) väliarviota sekä vuosien 2019-2021 tuloksia tänään. Ohjelman avulla on saatu mukaan kokonaan uusia vesiensuojelun hanketoimijoita tai vanhat toimijat ovat aktivoituneet uudestaan tai laajentaneet toimintaansa. Myös kokonaan uusia vesiensuojelua edistäviä yhdistyksiä on perustettu.
”Vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikutus näkyy hyvin kentällä, sillä yli 700 tahoa toteuttaa ohjelmaa. Joukossa on muun muassa noin 120 kuntaa ja 120 paikallista vesiensuojeluyhdistystä”, ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä kertoo.
Vesistökunnostuksissa mukana uusia toimijoita
Ohjelma on avustanut noin 480 vesistökunnostushanketta vuosina 2019-2021. Suurin osa, noin 330, toteuttaa jo konkreettisia kunnostuksia, ja 150 hanketta suunnittelee kunnostusta tai edistää toimijoiden verkostoitumista ja neuvontaa. Avustushankkeiden määrää on voitu kolminkertaistaa ohjelman ansiosta, joskin monet hankkeet pitävät omarahoitusosuutta korkeana ja hankerahoitusta lyhytaikaisena.
”Uusia kuntia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, omarahoittamaan tai jopa lainoittamaan hankkeita. Haluaisimme lisätä kuntien aktiivista roolia hanke-toimijoina, sillä se edistää hankkeiden onnistumista. Myös yritysten roolin kasvattaminen on pitkän aikavälin tavoite”, Keto kertoo.
Maanparannusaineet vähentävät tehokkaasti ja nopeasti peltojen vesistökuormitusta
Ohjelmassa on tutkittu rakennekalkin ja kuitulietteen hyötyjä vesiensuojelulle ja aloitettu laajamittainen kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueella. Tutkimustulokset osoittavat, että maanparannusaineiden käytöllä voidaan vähentää merkittävästi maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista pelloilta. Lisäksi tulosten mukaan maanparannusaineet parantavat joissakin tapauksissa satotasoja.
Peltojen kipsikäsittelyllä vähennetään Saaristomereen päätyvää kuormitusta merkittävästi. Kipsin levitysala on jäänyt tavoitetta pienemmäksi, ja sitä on levitetty noin 17 000 hehtaarille vuoden 2021 loppuun mennessä. Kipsin levitysmahdollisuuksia päätettiin laajentaa vuodesta 2022 lähtien kaikille rannikkoalueille EU:n elvytyspaketin tuella, jolloin tavoitteena on yhteensä 100 000 hehtaarin peltolevitysala
Väliarvioinnin mukaa maanparannusaineisiin liittyviä toimia tulisi jatkaa ohjelmakauden jälkeen. Tätä työtä tukee myös Kipsi-, Rakennekalkki- ja Kuituliete -hankkeiden laatima opas viljelijöille maanparannusaineiden käytöstä. Väliarviossa ehdotetaan maatalouden vesiensuojeluun nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, muun muassa hyvien viljelykäytäntöjen edistämistä.
Vesienhallinnalla sopeudutaan muuttuvan ilmastoon
Maankäytön muutokset, kuten maankuivatus, ojitus ja uomien perkaukset ovat monin paikoin vähentäneet valuma-alueen vedenpidätyskykyä. Maa- ja metsätalouden entistä parempi luonnonmukainen vesienhallinta yhteistyössä maanomistajien kanssa korostuu jatkossa vesiensuojelussa. Tähän mennessä on pilotoitu 35 uutta vesienhallinnan menetelmää, ja niitä on ollut toteuttamassa lähes 600 maanomistajaa. Valuma-aluesuunnittelu on käynnistynyt nopeasti, ja yhteensä 15 valuma-aluesuunnitelmaa on valmistunut tai työn alla.
Kaupunkivesiin liittyvillä avustuksilla on parannettu viemäröityjen yhdyskuntajätevesien käsittelyä, selvitetty haitallisten aineiden esiintymistä ja vähennetty haitallisia aineita hulevesistä. Kehittämällä päästöjä rajoittavia tai ennaltaehkäiseviä menetelmiä saadaan kustannushyötyjä hule- ja jätevesien käsittelystä vastaaville vesilaitoksille, kunnille ja kaupungille. Hankkeissa on tutkittu 22 uutta menetelmää, joista 19 on otettu käyttöön tai niille on luotu käyttöönottopotentiaalia. Menetelmien kehittämiseen on osallistunut 47 yritystä kuntien ja tutkimuslaitosten lisäksi.
Hylky-hanke ylitti saneeraustavoitteet
Itämeren hylkyjen saneeraukset ennaltaehkäisevät tulevia ympäristövahinkoja. Vahinkojen torjuminen on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa, jos hylyistä tulee vuotoja ympäristöön. Ohjelmassa on saneerattu neljä Itämeren riskihylkyä. Myös ja teknisten toimijoiden osaamista hylkyjen tyhjentämisessä on parannettu järjestämällä koulutusta ja laatimalla raportti viranomaisyhteistyön kehittämisestä.
Väliarvioinnin mukaan työn jatkuvuudesta tulisi huolehtia, esimerkiksi löytää hylkyjen saneerauksille vastuuviranomainen ja määrärahoja. Työ jatkuukin sisäministeriön asettamassa alus- ja kemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunnassa ja kehittämällä ympäristölainsäädäntöä.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Antton Keto, p. 0295 250 148, [email protected]