Loppuarviointi: METSO-ohjelman vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen positiivinen – jatkokausi valmisteilla
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.
Keskiviikkona 5.2.2025 julkaistun arviointiraportin mukaan METSO-ohjelman suojelutoimenpiteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kokonaisuus on ollut tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen. Ohjelma on saavuttanut laajan hyväksyttävyyden ja toteuttajien sitoutuminen on ollut vahvaa. Ohjelman rahoitus ja resurssit eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista.
Arvioinnin mukaan METSO-ohjelma tulee saavuttamaan pysyvän suojelun osalta hehtaarimääräiset tavoitteensa vuoden 2025 aikana. Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta määrällisiä tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tärkeimmät syyt tähän ovat METSO-kauden aikaiset rahoitusleikkaukset maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 2010-luvun puolivälissä, Suomen metsäkeskuksen pääosin luonnonhoidon henkilöstöön kohdistuneet muutosneuvottelut vuonna 2023 ja uuden metsätalouden tukijärjestelmän edellyttämän tietojärjestelmän rakentaminen, mikä viivästytti hakemusten hyväksymistä vuoden 2024 loppuun.
METSO-ohjelman jatkokausi valmistelussa
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan yksityisten metsänomistajien omistamien arvokkaiden metsäkohteiden suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen eli METSO-ohjelmaan perustuen. Ympäristöministeriö ja maa- metsätalousministeriö ovat laatimassa laajapohjaisessa työryhmässä METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.
”Työryhmätyön on tarkoitus valmistua alkukesästä 2025. Päättyvän kauden loppuarvioinnin tulokset otetaan soveltuvin osin huomioon uuden ohjelmakauden valmistelussa”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.
Työryhmän ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle sen valmistuttua. Seuraavan METSO-kauden aikana toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan organisaatioiden uudelleenjärjestelystä, puuntuotannosta ja muusta maankäytöstä, EU- ja kansallisesta politiikasta sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset.
Raportista monia suosituksia jatkovalmisteluun
METSO-ohjelman loppuarvioinnin raportissa suositellaan, että monipuolista keinovalikoimaa yksityismetsien suojelemiseksi jatketaan ja laajennetaan talousmetsien luontoarvojen turvaamiseen. Kustannusperusteisten korvausten rinnalla olisi tarpeen kokeilla tulosperusteisten kannustimien käyttöönottoa.
Arviointiraportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan laajempia ja kytkeytyneempiä eri tavoin suojeltuja alueita. Niiden muodostamiseksi tulisi harkita ympäristötukikohteiden pinta-alan laajentamista, luonnonhoitosuunnitelmien käyttöönottoa yhtenä toimenpiteenä, sekä kannustinta laajempien alueiden muodostamiseen. Yhteistyötä yksityismetsien sekä valtion ja kuntien metsien välillä tulisi lisätä suojeluverkoston kehittämisessä.
Arvioinnissa korostui toisaalta tarve painottaa suojelua erityisesti alueille, joilla suojelupinta-ala on ennestään pieni ja metsien käyttöpaine suuri, vaikka kohteet eivät olisikaan suojeluarvoiltaan ensiluokkaisia. Toisaalta tuotiin esiin, että tietyillä alueilla, kuten Kainuussa, on tarjolla luontoarvoiltaan arvokkaita (I-luokan) kohteita, jotka jäävät suojelun ulkopuolelle alueellisten tavoitteiden ja resurssien rajallisuuden vuoksi. Tavoitteiden asettamisessa arviointi suositteli hybridimallia, joka yhdistäisi molemmat lähestymistavat ja vähentäisi niiden heikkouksia.
Arviointiraportin mukaan METSO-ohjelma voisi keskittyä jatkossa yksityismetsiin, mutta yhteistyö ja osaamisen siirtyminen valtion ja kuntien kanssa on tärkeää. Tutkimuksessa olisi tarpeen painottaa toimenpiteiden kehittämistä ja vaikutusten seurantaa. Viestintä on olennainen osa ohjelman vaikuttavuuden tukemista ja sen seurantaa tulisi siirtää kohti viestinnän vaikuttavuuden arviointia.
Raportin mukaan olennaisinta jatkokauden onnistumiselle kuitenkin olisi, että valtioneuvosto sitoutuisi pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti tavoitteiden mukaiseen rahoitukseen ja toimijoiden resursointiin. Yksityisen rahoituksen mahdollisuuksia METSO-ohjelman lisärahoitukseksi on syytä myös kartoittaa.
Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöt tilasivat METSO-ohjelman loppuarvioinnin Pellervon taloustutkimus PTT:ltä, jolla oli alihankkijanaan Sweco Finland Oy.
METSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Valtioneuvosto teki vuonna 2008 periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO) ajanjaksolla 2008–2016. Koska asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ollut asetetussa määräajassa mahdollista saavuttaa taloudellisista syistä, toimintaohjelmaa jatkettiin vuosiksi 2014–2025 (Valtioneuvoston periaatepäätös 2014). Vuoden 2008 periaatepäätöstä edelsi kokeiluvaihe 2002–2007.
Lisätietoja:
Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
029 525 0240
[email protected]
Ville Schildt
metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
029 516 2190
[email protected]
Paula Horne
tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT
040 592 6820
[email protected]