Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli vähähiilisen kiertotalouden sopimuksesta
Koulutus, taloudelliset kannustimet ja palvelumallien kehittäminen avainasemassa kiertotalouden edistämisessä
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli keskiviikkona kiertotalouden roolista hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Keskustelussa korostui ilmastonmuutoksen, luontokadon ja materiaalien ylikulutuksen yhteys. Konkreettisina toimina kiertotalouden edistämiseen nousivat esiin erityisesti koulutus ja osaaminen, digitalisaatio, taloudelliset kannustimet ja uusien palvelumallien kehittäminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Keskustelu kiinnittyi erityisesti valmisteilla olevaan vähähiiliseen kiertotalouden sopimukseen, jonka on tarkoitus osaltaan vauhdittaa kiertotalousohjelman tavoitteiden toteutumista. Eri toimijat liittyisivät sopimukseen omilla sitoumuksillaan. Pyöreä pöytä vaihtoi ajatuksia siitä, mitä näkökulmia vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmisteluun tulisi sisällyttää ja minkälaisia kannusteita ja lisäarvoa sopimukseen mukaan lähtevät alueet, kunnat kaupungit, yritykset tai toimialajärjestöt tarvitsisivat.
Kiertotaloudesta talouden uutena perustana kertoi työelämäprofessori Reijo Karhinen. Tuoreen kiertotalousohjelman toimeenpanosta ja vähähiilisen kiertotalouden sopimuksesta alusti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Lisäksi keskustelun pohjana olivat Suomen ympäristökeskuksen Jyri Seppälän esitys kiertotaloussitoumuksiin liittyvästä skenaarioprosessista ja Helsingin kaupungin Mira Jarkon esitys kuntien kiertotaloudesta ja rakentamisen kiertotalousohjelmasta Helsingissä.
Systeeminen muutos vaatii uutta osaamista ja uusia tekemisen tapoja
Pyöreän pöydän keskustelussa korostui koulutuksen rooli systeemisen ja kulttuurisen muutoksen edellytyksenä. Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärrys on yhä tärkeämpi kansalaistaito ja tulevaisuuden perusosaamista kaikilla aloilla.
Kiertotalous on merkittävä mahdollisuus koulutusjärjestelmälle, sillä uudelle osaamiselle on kysyntää kaikilla tasoilla. Koulutus ja uudelleenkoulutus liittyvät myös talouden murroksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuteen: myös heikoimmassa asemassa olevien tulee päästä työmarkkinoille.
Digitalisaation rooli kiertotalouden edistämisessä korostui keskusteluissa. Ilman digitaalisia ratkaisuja iso systeeminen muutos ei ole mahdollista. Jotta eri tahot saataisiin tarttumaan kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tekemään myös omia kiertotaloussitoumuksiaan, tarvitaan taloudellisia kannustimia, pöytä totesi. Tähän esimerkiksi kestävän kehityksen verouudistus tarjoaisi ratkaisuja.
Luonto- ja ilmastovaikutukset huomioon
Pyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että kiertotaloussitoumukset sisältäisivät tavoitteet myös ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja luontokadon torjumiselle. Usein kiertotaloustoimet ja ilmastotoimet esimerkiksi kunnissa ovat käytännössä samoja tai ainakin tukevat toisiaan. Kiertotaloustiekartat tulisi linkittää tiiviisti ilmastotiekarttoihin ja –suunnitelmiin ja toimijoille tulisi olla saatavilla tukea kaikkein vaikuttavimpien toimien löytämisessä.
Pyöreä pöytä totesi, että vaikka sitoumuksia valmistellaan toimialoittain vähähiilitiekarttojen tapaan, sektorien väliset skenaariot esimerkiksi kestävän biomassan saatavuudesta tulisi huomioida. Ylipäätään ristiintarkasteluja korostettiin, samoin kuin tarvetta ja mahdollisuuksia yhteistyölle sopimusten ympärillä kiertotalousekosysteemien luomiseksi. Verkostoitumismahdollisuudet ovat myös yksi kannustin sopimukseen liittymiselle.
Puheenvuoroissa korostettiin kuitenkin, että on seurattava tarkasti, mihin vapaaehtoiset sopimukset riittävät. Kaikkia tahoja koskevaa julkista sääntelyäkin tarvitaan, jotta luontokato ja ilmastokriisi voidaan ratkaista.
Kiertotalousratkaisujen liiketoiminta- ja vientipotentiaali on merkittävä
Keskustelussa nousi esiin kiertotalousratkaisujen merkittävä vientipotentiaali. Osallisuutta ja mahdollisuutta kehittää liiketoimintaa ja luoda kilpailuetua pidettiin keskeisinä kannustimina eri tahoille liittyä mukaan omilla sitoumuksillaan. Keskusteluissa korostuivat myös toimivat kiertotalouden markkinat ja tarve luoda uusia palvelumalleja kiertotalouteen.
”Maailmalla tulee olemaan huutava tarve kiertotalousratkaisuille, sillä yhä edelleen yli 90 % talouteen tulevista materiaaleista on neitseellisiä. Kiertotalouden edistäminen on edellytys ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiselle”, totesi Sitran johtaja Mari Pantsar.
”Kiertotalouteen on linkittynyt jopa 80 % teollisuuden päästövähennysmahdollisuuksista ja toisaalta se tarjoaa useiden miljardien vuotuisen liiketoimintapotentiaalin. Olemme parhaillaan rakentamassa Teknologiateollisuudessa omaa kiertotalouden tiekarttaa”, Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio totesi.
Lisätietoja
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]
Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]
Taina Nikula
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 202
[email protected]