Kansainvälisen ympäristönsuojelun menestystarinaksi kasvanut Montrealin pöytäkirja täyttää 30 vuotta
Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos ja Tukes tiedottavat
Syyskuun 16. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta Montrealin pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Montrealin pöytäkirjan ansiosta otsonikerros toipuu ja sen odotetaan palautuvan ennalleen noin 50–70 vuodessa. Sopimuksen ovat ratifioineet kaikki maailman maat.
”Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristönsuojelun menestystarina. Sopimuksen ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on vähentynyt maailmassa yli 98 prosenttia. Samalla on estetty huima määrä ihosyöpiä ja silmäsairauksia sekä turvattu viljasatoja”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Otsonikerros suojaa elämää maapallolla liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä, joka aiheuttaa ihmisille muun muassa ihosyöpää sekä vahingoittaa kasveja ja planktonia. Vuonna 1985 löydetty Etelämantereen yläpuolinen otsoniaukko herätti suuren huolen otsonikerroksen ohenemisesta ja sen aiheuttamasta uhasta maapallolle.
Otsoniaukon synnyttäjiksi paljastuivat tuolloin yleisesti käytössä olleet CFC-kaasut – eli pääasiassa jäähdytyslaitteiden freonit – sekä sammutuslaitteistoissa käytetyt halonit. 16. syyskuuta 1987 allekirjoitetussa pöytäkirjassa sovittiin näiden kaasujen tuotannon ja käytön lopettamisesta.
Otsonikerros toipuu hitaasti, kehitystä seurattava yhä tiiviisti
Montrealin pöytäkirjaa on noudatettu hyvin. Otsonikerrosta tuhoavien klooriyhdisteiden päästöt lähtivät seurantatutkimusten perusteella laskuun pian pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen. Otsonikerroksen toipuminen on kuitenkin hidasta, koska otsonia tuhoavat aineet ovat ilmakehässä pitkäikäisiä.
Ilmatieteen laitos on osallistunut useisiin satelliittihankkeisiin, joissa seurataan otsonikerroksen kehitystä. Suomalais-hollantilainen OMI-mittalaite on NASAn satelliitissa mitannut muun ohessa otsonikerrosta maailmanlaajuisesti vuodesta 2004 lähtien. Sen mittaukset ovat jatkaneet jo vuonna 1979 alkaneita tutkimuksia.
”Vaikka tilanne nyt näyttää hyvältä, otsonikerroksen tilaa on seurattava jatkossa tarkasti. Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on erilainen kuin 1980-luvulla, millä saattaa olla vaikutusta otsonikerroksen palautumiseen. Tämän takia tutkimusta tarvitaan edelleen, eikä hyvään tilanteeseen ole varaa tuudittautua”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä.
Ensi kuussa Venäjältä laukaistava TROPOMI-mittalaite jatkaa OMIn tekemiä otsoniaikasarjamittauksia. Hollannin ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn yhteistyössä rakentama TROPOMI laukaistaan Sentinel 5 Precursor -satelliitin kyydissä, ja on osa Euroopan komission Copernicus-kaukokartoitusohjelmaa.
Montrealin pöytäkirja mukana kamppailussa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Maailman maat sopivat syksyllä 2016 Ruandan Kigalissa siitä, että otsonikerrosta tuhoavien aineiden korvaajiksi tulleet HFC-aineet otetaan mukaan Montrealin pöytäkirjan tiukkaan säätelyyn.
HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden käyttö erityisesti kehittyvässä maailmassa kasvaa räjähdysmäisesti, kun vaurastuva keskiluokka hankkii kylmä- ja ilmastointilaitteita. HFC-kaasuilla korvattiin aikoinaan aiemmat otsonia tuhoavat kaasut, mutta ratkaisu oli vain tilapäinen. Nyt niidenkin tuotantoa ja kulutusta aletaan säädellä maailmanlaajuisesti.
”Montrealin pöytäkirjan linjaamilla toimilla arvioidaan estettävän yli 70 gigatonnia vastaavat hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä. HFC-yhdisteiden käytön vähentäminen onkin merkittävimpiä yksittäisiä maailman keskilämpötilan nousun pysäyttämisessä”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi.
”Kigalin sopimuksella saatava erittäin merkittävä ilmastohyöty saatetaan lisäksi jopa tuplata lisäämällä kylmälaitteistojen energiatehokkuutta ja käyttämällä niissä nykyistä energiatehokkaampia aineita, kuten luonnollisia kylmäaineita”, kertoo ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tukes pitää yllä rekisteriä sallituista kylmälaiteliikkeistä
Otsonikerrokselle haitallisten kylmäaineiden markkinoille saattaminen on kielletty Suomessa vuosia sitten, ja F-kaasukylmäaineet ovat korvanneet aiemmat aineet. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisterissä olevat kylmälaiteliikkeet asentavat ja huoltavat F-kaasupohjaisia kylmäaineita sisältäviä laitteita.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 209, [email protected]
Tutkimusprofessori Erkki Kyrölä, ilmatieteen laitos, puh. 050 339 7041, [email protected]
Ylitarkastaja Tapio Reinikainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 847, [email protected]