Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Järviruoko muuntuu riesasta hyödykkeeksi

Ympäristöministeriö 18.8.2021 8.38
Uutinen
Järviruo’on poisto parantaa luonnon monimuotoisuutta ja veden laatua. Tehokkainta on poistaa ruoko kaupallisin keinoin.
Järviruo’on poisto parantaa luonnon monimuotoisuutta ja veden laatua. Tehokkainta on poistaa ruoko kaupallisin keinoin.

Saaristomeren sisävesissä leviävälle järviruo’olle etsitään kaupallista käyttöä Turun ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa.

Turun Ammattikorkeakoulun yliopettaja Juha Kääriä on liikkunut Saaristomerellä 50 vuotta. Sinä aikana vesistön tila on muuttunut hälyttäväksi. 

”Vielä 70-luvulla tilanne oli hyvä. Nykyään vesi on sameaa ja näkyvyys on hyvin heikko. Toisaalta asenteissa on hyvää muutosta. Esimerkkinä vesiensuojelun tehostamisohjelma, jonka yli 40 miljoonan rahoituksella päästään jo hyvin alkuun. Tällaiset rahoitukset auttavat liiketoimintaketjut kuntoon ja toiminnan pyörimään jatkossa omillaan.”

Kääriä koettaa löytää konkreettisia keinoja vedenlaadun parantamiseksi. Yksi keinoista on Järviruoko hyötykäyttöön -hanke, joka toteutetaan yhteistyössä kumppaniyritysten ja Paraisten, Kaarinan, Turun ja Naantalin kaupunkien kanssa. Puolet 466 000 euron budjetista tulee ELY:ltä ja loput omarahoituksena.

”Olemme saaneet kokoon hyvän konsortion, jolla on into ja halu tehdä. Yhdessä saimme kasaan myös mittavan omarahoitusosuuden. Tämä on rahoitusinstrumentin suurimpia hankkeita”, Kääriä kertoo.

Pullonkauloina tekniikka ja luvat

Hanke madaltaa kynnystä hyötykäyttää uusiutuvaa järviruokobiomassaa, joka muutoin jäisi pilaamaan vesistöjen laatua.

”Yksi hyötykäytön ja tutkimustyön pullonkauloista on tekniikka. Tarvitaan systeemi, jolla leikattu ruoko kerätään talteen. Toinen hidaste on lupa-asiat: pienellä hehtaarimäärällä voi olla kymmenittäin omistajia. Teemme selvityksen pilottialueiden omistajista, haemme kirjalliset luvat leikkuuseen, teemme leikkuuilmoituksen ELY-keskukselle ja vasta sitten voidaan leikata ruokoa”, Kääriä havainnollistaa työn työläyttä.

Hankkeessa myös kehitetään menetelmää, jolla voidaan luotettavasti arvioida järviruo’on biomassojen määrää isoilla alueilla.

”Tavoite on löytää kustannustehokas tapa poistaa järviruokoa suuria määriä. Ainoa tehokas keino on tehdä se kaupallisesti: yritykset leikkaavat, murskaavat ja paalaavat. Ruokotuotteille pitää löytyä järkevää ja rahanarvoista jatkokäyttöä.”

Ruovikoista liiketoiminnaksi

Järviruo’olle on monta käyttötarkoitusta: vihreitä osia voitaisiin tuotteistaa karjan rehuksi. Loppukesän ja talven kuiva ruoko soveltuu rakentamiskäyttöön, kattorakennusmateriaaliksi sekä ääni- ja lämpöeristeeksi.

”Ruokorakentaminen olisi hiilikompensaation kannalta hyvä tapa. Rakennusalalla raaka-aineen saisi nopeasti kaupaksi hyvään hintaan”, Kääriä tietää.

Järviruoko sopii hyvin poltettavaksi muun biomassan joukossa. Paraisten kaukolämpö Oy ja myös iso, koko Turun seudulle kaukolämpöä tuottava laitos ovat valmiina ottamaan ruo’on käyttöönsä.

Myös leijonanosan Suomen sementistä valmistava Finnsementti Oy Paraisilla on valmis kokeilemaan järviruokoa kivihiilen sijaan.

Järviruoko on hyvä syöte biohiilen tuotantoon. Laadukkaalle biohiilelle on kysyntää esimerkiksi veden puhdistuksessa ja maanparannusaineitten osana. Pyrolyysin avulla tuotettava biohiili edistää hiilineutraaliuden saavuttamista, sillä se sitoo hiilen pois hiilenkierrosta sadoiksi vuosiksi.

Hieno hyödynnystapa olisi korvata turve viljelyn maanparannusaineissa ja kasvualustoissa. Kiteen Mato ja Multa Oy on kehittänyt tuotteen valmiiksi – enää tarvittaisiin ruokoa raaka-aineeksi. 

”Järviruokoa voisi myös viljellä vapautuvilla turvekentillä. Siihen on omat hankkeensa, mutta me annamme tausatatietoa siitä, millaisia laitteita voisi käyttää.”

Rakennekalkista ratkaisu alkusyihin

”Jos ruo’on saa osittainkin pois, se nostaa alueiden virkistysarvoa ja luonnon monimuotoisuutta – veden laatu paranee, kalat, korennot ja linnusto hyötyvät.” 

Saaristomerellä järviruo’on leviämisen syinä ovat maatalouden kymmeniä vuosia jatkunut liiallinen fosforikuormitus: 

”Peltolohkolta tulevaa kuormitusta suitsitaan YM:n rahoittamalla rakennekalkkiprojektilla”, Kääriä kertoo. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.