Hyppää sisältöön
Media

Ilmastovuosikertomus: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 14.7.2023 9.57
Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite olisi mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa.

Valtioneuvosto antoi perjantaina 14. heinäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Päästöt ja nielut raportoidaan päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla.

Suomen ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyisten arvioiden perusteella tavoite on mahdollista saavuttaa. Sen sijaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 vaatii lisätoimia. Vuonna 2035 päästöjen tulisi olla tasapainossa nielujen kanssa.

Kuvassa on kuvattu viivadiagrammilla kokonaispäästöt, nettopäästöt ja maankäyttösektorin nielut/päästöt. Päästöt ovat laskeneet, mutta maankäyttösektorin nielu on heikentynyt vuodesta 2005.
Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2030.

Maankäyttösektorin nielu on kaukana tavoitellusta tasosta

Vuonna 2022 maankäyttösektori palasi pieneksi hiilinieluksi. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa päästölähde eli se tuotti enemmän päästöjä kuin sitoi.

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Suomen maankäyttösektorin nettonielun heikon kehityskulun keskeiset selittäjät ovat lisääntyneet hakkuut, metsien kasvun hidastuminen ja turvemaiden kasvaneet maaperäpäästöt. Metsien hakkuutasoihin vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden ja energiapuun kysyntä sekä puun tuonti muista maista.

Maankäyttösektorilla Suomea velvoittaa EU:n LULUCF-asetus. Sen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vähentämään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistamaan nieluja. EU-säädösten mukaisesti velvoitteiden toteutumista seurataan viisivuotiskausittain. EU-velvoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että maankäyttösektorin nettonielu olisi merkittävästi nykyistä suurempi. Arvioiden mukaan Suomelle on syntymässä ensimmäiseltä viisivuotiskaudelta (2021–2025) kymmenien miljoonien tonnien vaje suhteessa velvoitteeseen.

Taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuksia

Taakanjakosektorin päästöt vähenivät kolme prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Taakanjakosektorin suurimpien päästölähteiden, liikenteen ja maatalouden, päästöt pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla. Muita merkittäviä päästölähteitä taakanjakosektorilla ovat muun muassa rakennusten lämmitys, työkoneet ja jätehuolto.

Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla sovittu velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat muun muassa polttoaineiden jakeluvelvoite ja liikenteen sähköistymisen vauhdittaminen. 

Tavoitteen saavuttamiseen ja käytettävissä oleviin toimiin liittyy useita epävarmuuksia ja päästövähennysvelvoitteen saavuttaminen riippuu myös tulevista poliittisista päätöksistä.

Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosina

Hieman alle puolet Suomen kaikista päästöistä syntyy päästökauppasektorilla, pääasiassa energiatuotannossa ja suurissa teollisuuslaitoksissa. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi vuonna 2022, yhteensä kuusi prosenttia. Merkittävimmät syyt päästöjen vähenemiselle olivat energiankäytön muutokset. Maakaasun kulutus puolittui maakaasun hinnan noustua ja Venäjän tuonnin loputtua.

Päästökauppasektorin päästöjen vähentävien toimien toteuttamiseen ohjaa kiristyvä EU:n päästökatto ja päästöoikeuden hinta.  Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat joutuvat pääsääntöisesti maksamaan aiheuttamistaan päästöistä, eli ostamaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. EU:n päästökaupan asettama päästökatto määrittää markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrän, joka laskee vuosittain.

Nopea irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön ja lämmön tuotannossa on toteutumassa lähivuosina. Päästöt voivat vähentyä päästökauppasektorilla myös oletettua nopeammin. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä, ja siirtymää vauhdittaa päästöoikeuden korkea hinta.

Sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistetaan kansallisella sopeutumissuunnitelmalla

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on sovittu 24 kansallisen tason tavoitetta vuoteen 2030 asti. Tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet on esitetty kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa. Sopeutumissuunnitelman toimeenpano on jo osin käynnistynyt.

Maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimenpiteitä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisessa strategiasuunnitelmassa. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Lisäksi useita sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten kasvintuhoojien ja eläintautien hallintaa ja rajoittamista ja kasvien jalostusta ilmastokestävimmiksi, tehdään kansallisin toimin.
Ilmastonkestävän metsätalouden kokonaisuudessa toteutettiin ja käynnistettiin useita hankkeita ja selvityksiä. Kuivuusriskien hallintaa kehitettiin osana valtakunnallista tulva- ja kuivuusriskien hallintatyötä.

Mikä ilmastovuosikertomus?

Ilmastovuosikertomus perustuu Suomen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään viides. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. 

Tämän vuoden vuosikertomuksessa ilmastopolitiikan toimeenpanon tilannetta on kuvattu niin kuin se on ollut keväällä 2023. Kertomuksessa ei ole otettu huomioon uuden hallitusohjelman linjauksia.

Ilmastovuosikertomus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa ym.fi/ilmastovuosikertomus

Lisätietoja:

Riikka Siljander
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
p. +358 295 250 253
(tavoitettavissa 14.7.)

Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön johtaja
Ympäristöministeriö
p. +358 295 250 272
(tavoitettavissa 17.7.-21.7.)