Ilmastopaneelin ensimmäinen toimikausi arvioitu: Ilmastolain määräämä rooli täytetty hyvin

Suomen ilmastopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Toimikauden arvion mukaan paneelin työ on vahvistanut tieteellistä näkökulmaa ilmastopolitiikan päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut rakentavasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Arvion mukaan ilmastopaneelin riippumattomuus on keskeistä, ja juuri riippumattomuus on vahvistanut sen painoarvoa.

Ilmastopaneeli tuottaa ilmastoaiheisia selvityksiä ja antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista. Ensimmäisellä toimikaudellaan se toteutti tai käynnisti 21 hanketta ja antoi yhteensä 20 lausuntoa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmista. Lisäksi se on tuottanut muistioita ministerien pyynnöstä. Arvion tavoitteena oli selvittää, miten ilmastopaneeli on toteuttanut tehtäviään ja millaisia vaikutuksia sen toiminnalla on ollut. Lisäksi arviointi pohjustaa paneelin seuraavaa toimikautta 2020-2023.

Paneelin organisoitumista ei tarpeen muuttaa – ilmastonmuutoksen sopeutumiseen lisättävä keskittymistä

Arvioinnin mukaan ei ole välttämätöntä tarvetta muuttaa paneelin mandaattia, kokoa tai organisoitumista. Arviointi painottaa paneelin riippumattomuuden tärkeyttä sen vaikuttavuuden mahdollistajana myös jatkossa. Arviointi suosittelee esimerkiksi paneelin sihteeristön vahvistamista ja paneelin viestinnän tehostamista.

Arvioinnin mukaan paneelin nykyinen organisoituminen on ollut toimiva ratkaisu, ja paneeli on pystynyt tuottamaan merkittävästi lisäarvoa suhteellisen pienillä resursseilla. Se, että panelistit itse ovat mukana selvityksissä, tuo niille lisää painoarvoa, ja mahdollistaa myös paneelin ketterän reagoinnin ajankohtaisiin aiheisiin. Paneelin asiantuntijat edustavat kaikki eri aloja, ja kattavat laajasti eri ilmastopolitiikkaan liittyviä tieteenaloja ja sektoreita. Ilmastolain mukaan paneelin asiantuntemuksen tulee kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen, mutta kaudella 2016-2019 paneelin toiminta on keskittynyt hillintään.

Riippumattomuus nostaa ilmastopaneelin painoarvoa

Paneelin riippumattomuus nähdään yhtenä keskeisimpänä paneelin vaikuttavuuden mahdollistajana. Arvion mukaan moni taho kokee, että paneelin sana on painavampi kuin yksittäisen tutkijan tai tutkimuslaitoksen juuri koska sen riippumattomuus ja laaja-alaisuus ovat niin vahvoja. Paneelin tuki virkamiehille ja lausunnot eduskunnalle ilmastolain toimeenpanoon liittyen ovat nostaneet ilmastopoliittisen debatin tasoa Suomessa ja vahvistaneet ilmastopolitiikan suunnitelmien taustalla olevaa tieteellistä pohjaa. Paneelin työ täydentää ministeriöiden virkamiesten valmistelutyötä ilmastopolitiikan suunnitelmiin liittyen. Riippumattomana toimijana paneeli on myös ilmaissut eriäviä näkemyksiä suhteessa hallinnon linjauksiin.

Suomen ilmastopaneeli asetettiin ilmastolain mukaisesti tieteelliseksi ja riippumattomaksi asiantuntijaelimeksi ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi vuoden 2016 alussa. Paneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen, ja paneelin työtä avustaa kaksi sihteeriä. Paneelilla on kauden aikana ollut vaihtelevasti tukena kolme eri viestintäkonsulttia. Panelistit toimivat tehtävässään oman työnsä ohella.

Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy keväällä 2019 ympäristöministeriön toimeksiannosta.

• Suomen ilmastopaneelin ensimmäisen ilmastolain mukaisen toimikauden arviointi (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
• ilmastopaneeli.fi

Lisätietoja:

Asiantuntija Miia Berger, [email protected], p. 050 477 0882