Havaintoja äärimmäisen uhanalaisesta Itämeren pyöriäisestä kerätään taas
Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät jälleen havaintotietoja Itämerellä äärimmäisen uhanalaisesta pyöriäisestä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen Itämeren pääaltaan kannan kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Havaintoja kerätään akustisen seurannan ja yleisöhavaintokampanjan avulla.
Vielä 1900-luvun alussa pyöriäisiä esiintyi koko Itämeren alueella nykyistä runsaammin. Tuolloin havaintoja tehtiin Suomessa koko merialueella Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Useat tekijät, kuten ympäristömyrkyt ja kalastuksen sivusaaliiksi jääminen, vähensivät pyöriäiskantaa radikaalisti, eikä se ole elpynyt tämän jälkeen. Nykyisiä uhkia pyöriäiselle ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa lisääntyvä ihmisperäinen häiriö, kuten vedenalainen melu ja meriliikenteen kasvu.
– Aiemmin pyöriäisen luultiin olevan Suomessa vain satunnainen vierailija. Akustinen seuranta, jota on tehty vuodesta 2011, osoittaa, että pyöriäisen säännöllinen levinneisyysalue ulottuu myös Suomen ja Ahvenanmaan merialueelle, kertoo seurannasta vastaava Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.
Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy melko satunnaisesti ja nämä havainnot ovat pääosin näköhavaintoja. Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Näköhavaintoja pyöriäisistä on kerätty vuodesta 2001 lähtien. Havaintokampanjan järjestää ympäristöministeriö yhdessä Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Kampanjan avulla halutaan saada lisää arvokasta tietoa harvinaisesta valaslajista ja samalla lisätä kansalaisten tietoutta aiheesta. Kampanjan aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua pyöriäishavaintoa noin 120 yksilöstä. Viime vuoden aikana vastaanotettiin yhteensä 16 havaintoilmoitusta, joiden joukossa oli myös viime joulukuussa Nauvossa kalaverkkoon jäänyt, mutta onnistuneesti vapautettu nuori yksilö. Nämä havaintoilmoitukset ovat tällä hetkellä arvioitavana.
– Kaikki havainnot, vanhemmatkin, ovat erittäin tärkeitä Itämerellä äärimmäisen uhanalaisen pyöriäisen esiintymiskuvan hahmottamisessa. Ilmoitusaktiivisuus on viime vuosina jopa hieman lisääntynyt, kiittelevät Penina Blankett ympäristöministeriöstä ja Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.
Mistä pyöriäisen tunnistaa?
Pyöriäisen tunnistaa parhaiten selän keskellä olevasta, matalasta, kolmiomaisesta evästä. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö, sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono. Pyöriäinen on kooltaan pieni, noin 145–160 senttimetriä pitkä ja 50–60 kiloa painava. Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan rannikkoalueillamme huomattavasti yleisempiin hylkeisiin (harmaahylkeeseen eli halliin ja itämerennorppaan).
Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ympäristöministeriön sivuilta löytyvän havainnointilomakkeen kautta. Sivuilta löytyvät myös tunnistusohjeet. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.
Lisätietoja:
Akustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu: Erityisasiantuntija Olli Loisa, [email protected], p. 050 598 5743
Ympäristöministeriö: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, [email protected], p. 0295 250 058
Ahvenanmaan maakuntahallitus: Naturvårdsintendent Maija Häggblom, [email protected] p. +358 18 25458