EU:n ympäristöministerit käsittelevät ilmastopakettia – agendalla päästökauppa, autojen päästörajat ja LULUCF-asetus
EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 28. kesäkuuta Luxemburgiin, missä ministerit neuvottelevat EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2021 ison ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Tavoitteena on toimeenpanna EU:n ilmastolailla asetettu velvoite, jonka mukaan EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöneuvoston asialista on poikkeuksellisen painava.
”Ilmastokriisi ja luontokato ovat planeettamme kohtalonkysymyksiä. Ympäristöneuvosto on merkittävä etappi EU:n laajuisten ilmastotavoitteiden ja 55 prosentin päästövähennyksen saavuttamisessa. Vaikuttavista keinoista on pidettävä kiinni, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuu ja irtaudumme fossiilisista polttoaineista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Käsittelyssä kuusi ilmastopaketin lainsäädäntöehdotusta
Neuvostossa haetaan yleisnäkemystä kuudesta keskeisestä ilmastopaketin säädösehdotuksesta, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle. Säädösehdotuksia ovat:
- päästökauppadirektiivi ja markkinavakausvarantopäätös
- päästökauppadirektiivin muuttaminen lentoliikenteen osalta
- asetus ilmastotoimien sosiaalirahastosta
- taakanjakoasetus
- asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista
- LULUCF-asetus
Päästökaupan laajentamista ehdotettu
Ympäristöministereiden on tarkoitus sopia EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän vahvistamisesta ja laajentamisesta meriliikenteeseen sekä kokonaan uuden päästökauppajärjestelmän perustamisesta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöille. EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Suomi pitää tärkeänä, että uudistetun päästökaupan avulla saavutetaan 61 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suomi kannattaa myös uuden tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppajärjestelmän perustamista. Yhdessä muiden 55-valmiuspaketin toimien kanssa sen avulla olisi mahdollista vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 tasoon. Keskeisiä kysymyksiä ovat uuden järjestelmän käynnistymisen ajankohta ja soveltamisala.
Ympäristöneuvostossa EU-puheenjohtaja maa Ranska tavoittelee yleisnäkemystä myös lentoliikenteen päästökaupan tehostamisesta. Suomi kannattaa lentoliikenteen päästökaupan tehostamista ja päästöoikeuksien ilmaisjaon poistamista 2027 mennessä.
Ehdotus ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta kytkeytyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen, mitä Suomi kannattaa. Päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää kielteisiä vaikutuksia. Hallitus on pitänyt tärkeänä, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ehdotettuun ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamiseen liittyy yhä monia kysymyksiä, joista neuvottelut jatkuvat edelleen.
Taakanjakoasetus ja autojen päästörajat kiristymässä
Taakanjakoasetuksessa määritetään jäsenmaille kansalliset velvoitteet siitä, minkä verran päästöjä on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Asetus koskee esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöjä. Asetuksen muutoksella kiristetään taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteita EU:ssa kymmenellä prosenttiyksiköllä eli nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa Suomen uudeksi velvoitteeksi 50 prosenttia, kun se nyt on 39 prosenttia. Tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyisivät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.
Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoasetuksen tavoitteena on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen valmistusta. Raja-arvoja kiristettäisiin huomattavasti. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi 55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia. Käytännössä autonvalmistajien kannattaisi valmistaa ainoastaan täyssähkö- ja vetyautoja vuonna 2035.
Tavoitteena sopia LULUCF-asetuksesta
Ympäristöneuvosto käsittelee myös ehdotusta LULUCF-asetuksen muuttamisesta. LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Asetusehdotuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
Ympäristöneuvosto pyrkii sopimaan myös asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää maailmanlaajuinen metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Nykytoimin metsäkatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään, joten lisätoimet ovat tarpeen. Ehdotuksessa on pyritty tasapainoon toteutettavuuden ja kunnianhimon suhteen.
Lisäksi neuvostossa esitellään raportti siitä, miten jätteensiirtoasetuksen käsittely on edistynyt. Asetuksessa säädetään jätteiden kansainvälisiin siirtoihin liittyvästä ilmoitusmenettelystä ja valvonnasta.
Jos ympäristöneuvostossa päästään sopuun 55-valmiuspaketin ilmastoaloitteista, käynnistyvät todennäköisesti alkusyksystä kolmikantaneuvottelut, joissa haetaan yhteisymmärrystä parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.
Lisätietoja
Sameli Sivonen
Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
+358 50 406 6855
[email protected]
Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
Ympäristöministeriö
+358 295 161 000
[email protected]
Outi Honkatukia
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
+358 295 250 272
[email protected]
Liikenne
Päivi Antikainen
Yksikön johtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö
+358 295 342 101
[email protected]
LULUCF-asetus ja metsäkato
Lotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
+358 295 162 074
[email protected]