EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit: ilmastokriisi ja ylikulutuksen aiheuttama luonnon köyhtyminen vaativat yhteisiä ratkaisuja
EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit keskustelivat EU:n ja kansainvälisten ilmastotoimien vauhdittamisesta epävirallisessa kokouksessaan. Kokouksen ensimmäisen päivän aiheina olivat EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia sekä viestit syyskuiseen YK:n pääsihteerin ilmastokokoukseen. Ministerit keskustelivat myös EU:n tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
Epävirallinen ympäristöministerikokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Helsingissä. Myös ilmastotoimista ja energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete sekä ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella osallistuivat kokouksen ensimmäiseen päivään.
Talous ja hyvinvointi rakennettava kestävälle pohjalle
Ministerit totesivat, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat osa samaa kestävyyskriisiä ja myös niiden ratkaisut ovat yhteneviä. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana talous ja hyvinvointi on rakennettava uudelle, kestävälle pohjalle, mikä vaatii merkittäviä muutoksia ihmisten ja yritysten tapaan tuottaa ja kuluttaa.
”Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, että pystymme ratkaisemaan nämä ongelmat. Tarvitsemme EU:lle kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja konkreettisia tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Meillä on oltava kirkas visio tulevaisuudesta, jotta voimme lähivuosien aikana tehdä tarvittavat päätökset talouden uudistamiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka toimii kaksipäiväisen kokouksen puheenjohtajana.
Tavoitteena kunnianhimoinen ilmastostrategia vuoteen 2050
Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa yhteisymmärrys EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Suomi vie keskustelua eteenpäin Eurooppa-neuvoston kesäkuisten päätelmien pohjalta eri neuvoston kokoonpanoissa. Epävirallisessa ministerikokouksessa aiheesta käytiin vapaamuotoinen keskustelu.
”Jotta EU:n ilmastopolitiikka voisi olla 1,5 asteen mukaista, tavoitteena olisi oltava nettonollapäästöt eli päästöjen ja nielujen tasapaino viimeistään vuonna 2050. Keskustelu tänään oli erittäin avoin ja auttaa kartoittamaan keskeisiä kysymyksiä sovun aikaansaamiseksi vuoden loppuun mennessä. Moni maa tukee jo tätä tavoitetta, mutta muutamia yksityiskohtia on vielä hiottava. Siirtymä päästöttömään yhteiskuntaan täytyy tehdä reilusti ja kansalaisten huoliin on vastattava”, ministeri Mikkonen toteaa.
Ministerit korostivat, että EU:n globaalia ilmastojohtajuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. EU johtaa esimerkillään ja on jo vienyt nykyiset päästövähennyssitoumukset lainsäädäntöön. Ilmasto on sisällytetty myös osaksi kaikkia politiikkasektoreita ja budjettia.
”On tärkeää, että EU on jo muuttanut sanoja teoiksi. Mutta myös meidän on tehtävä enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pyrimme Suomen puheenjohtajakaudella käymään keskusteluja, jotka valmistavat EU:ta päivittämään vuoden 2030 päästövähennyssitoumukset. Monet maat toivoivat myös komissiolta analyysia tueksi tähän työhön”, ministeri Mikkonen sanoo.
Vuosi 2020 avainasemassa luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä
Suomen puheenjohtajakauden aikana valmistellaan EU:n kantaa vuonna 2020 järjestettävään YK-kokoukseen, jossa on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Ministerit korostivat, että EU:n tulee johtaa työtä monimuotoisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoiset, mitattavat tavoitteet ja selkeät askelmerkit vuosille 2030, 2040 ja 2050.
”Nykyiset toimet eivät ole riittäviä. Kehitys täytyy kääntää nopeasti, jos haluamme välttää peruuttamattomat muutokset. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve nopeuttaa ja parantaa työtämme luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. EU:n on pystyttävä tarkastelemaan kaikkia toimiaan monimuotoisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Kyse on elinehtojemme turvaamisesta”, ministeri Mikkonen sanoo.
Luonnon monimuotoisuudesta ministereille piti puheenvuoron Cristiana Paşca Palmer, joka on YK:n biodiversiteettisopimuksen johtaja ja YK:n apulaispääsihteeri. Ministerit jatkavat keskustelua EU:n ponnistuksista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ympäristöneuvostossa ensi syksynä. Tavoitteena on valmistella neuvoston päätelmät aiheesta ennen vuodenvaihdetta.
Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. Suomi johtaa puhetta sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta ja useita virkamiestason kokouksia Helsingissä Finlandia-talossa.
- Ilmastokeskustelun taustadokumentti (englanniksi)
- Biodiversiteettikeskustelun taustadokumentti (englanniksi)
- EU2019FI-taustoitus EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta
- Outi Honkatukian kolumni: EU:n ilmastojohtajuus perustuu esimerkillä johtamiseen ja luotettavuuteen
- Kuvia kokouksesta
- Videot kokouksesta (neuvosto)
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, [email protected]
Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia, p. +358 50 341 1758, [email protected] (ilmasto)
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, p. +358 40 523 3710, [email protected] (ilmasto)
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, p. +358 295 250 321, [email protected] (luonnon monimuotoisuus)
Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, p. +358 50 5762604, [email protected] (haastattelupyynnöt)