Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva, ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon.
Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on
- järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle
- edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä
- turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa
- turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.
Yleisiä tavoitteita täydentävät alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (5 §) ja rakentamisen ohjauksen tavoitteet (12 §).
Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sisältävät säännöksiä muun muassa
- kaavoituksesta
- kuntien rakennusjärjestyksestä
- ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta
- tonttijaosta
- yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta
- rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista
- rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta.
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta seurataan ja arvioidaan, jotta se vastaisi muuttuvan toimintaympäristön tarpeita.
Uusi rakentamislaki voimaan 1.1.2025
Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi.
- Rakentamislaki
Alueidenkäytön lainsäädännön uudistus
Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta, hyvää elinympäristöä, kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen esivalmisteluvaihe
Ympäristöministeriössä on vahvistettu uudistuksen tietopohjaa monin tavoin yhteistyössä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Selvitysten ja hankkeiden lisäksi on järjestetty sidosryhmätilaisuuksia, kyselyjä ja työpajoja.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen tueksi on laadittu keskustelupaperi. Sen tavoitteena on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ideoita ja näkemyksiä suunnittelujärjestelmän ja rakentamisen ohjauksen kehittämisen tueksi. Keskustelupaperia on työstetty osallistavasti mm. useiden verkkoaivoriihien avulla.
Maankäyttö- ja rakennuslain arviointi
Ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2011 maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin. Arvioinnilla luotiin kuva kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lain toimivuudesta sekä kehittämistarpeista. Arviointi valmistui helmikuussa 2014.
Lain arviointi tehtiin yhteistyössä alan toimijoiden, järjestöjen ja kuntien kanssa. Myös kansalaisille varattiin mahdollisuus palautteen antamiseen. Arvioinnin tukena toimi 2012–2013 seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli seurata ja edistää arvioinnin suorittamista sekä käsitellä eri tahoilla laadittavien selvitysten tuloksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä.
Tutkimukset ja selvitykset arvioinnin tukena
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin yhteydessä tehtiin lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, joita hyödynnettiin arviointityössä. Näiden alla listattujen selvitysten lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty lukuisia olemassa olevia ja muiden sidosryhmien tekemiä selvityksiä.
- Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuus AKSU 2012 -selvitys perustuu kolmeen kyselyyn, jotka suunnattiin alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille, kansalaisjärjestöille sekä elinkeinoelämän toimijoille.
- Alueidenkäytön kehittymistä ja ympäristössä tapahtuneita muutoksia valituilla kohdealueilla selvitettiin paikkatietoaineistoon perustuen.
- Alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen eri tehtäviin käytettyjen voimavarojen määrällistä ja laadullista kehitystä sekä resursseissa tapahtuneita muutoksia.
- Muutoksenhakusäännösten toimivuutta, valitusoikeuden rajoitussäännösten selkeyttä sekä merkitystä muutoksenhakuprosessien kestoon arvioitiin.
- Suunnittelutarveratkaisuihin ja poikkeamispäätöksiin liittyvää käytäntöä ja niiden merkitystä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa suunnittelu- ja ohjausjärjestelmässä selvitettiin.
- ELY-keskusten kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää viranomaistoimintaa selvitettiin.
- Rakentamisen ohjausjärjestelmän toimivuuteen liittyen tehtiin seuraavia selvityksiä, joista ei julkaistu erillistä raporttia:
- Rakentamisen ohjaus - Maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön rajapinnat (pdf)
- Rakentamisen ohjausjärjestelmän toimivuus suunnittelun ja pientalorakentamisen näkökulmasta (pdf)
- Rakentamisen ohjausjärjestelmän toimivuus rakentamisen valvonnan näkökulmasta (pdf)
- LVI-asennusten luvanvaraisuus
Aiemmat arvioinnit
Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lain toiminnasta saatuja kokemuksia on arvioitu pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001, 2002 sekä kattavammin 2005.