Vesien- ja merenhoito Suomessa

Vesienhoito

Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.

Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).

Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Merenhoito

Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.

Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).

Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.

Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Lisätietoja vesienhoidosta

Turo Hjerppe, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250204  


Juhani Gustafsson, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250338  

Lisätietoja merenhoidosta

Maria Laamanen, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250359  


Jan Ekebom, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250363  

Ajankohtaista

null Natura 2000 -verkoston priorisoitu toimintaohjelma kokoaa keskeiset luontomme tilaa parantavat toimet ja kustannukset

Natura 2000 -verkoston priorisoitu toimintaohjelma kokoaa keskeiset luontomme tilaa parantavat toimet ja kustannukset

Ympäristöministeriö
24.3.2021 13.40
Uutinen

Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitu toimintaohjelma (Prioritised Action Framework, PAF) kaudelle 2021-2027 on valmistunut. Toimintaohjelma kokoaa luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason turvaamiseen ja parantamiseen tähtäävät tärkeimmät toimet ja kustannukset lähivuosiksi.

Toimintaohjelma sisältää Natura 2000- verkoston ja sen kytkeytyvyyttä parantavien ulkopuolisten alueiden keskeiset toimet ja EU-rahoitustarpeet vuosille 2021–2027. Priorisoidut toimet sisältävät esimerkiksi ennallistamisia, alueiden hankintaa, selvityksiä, seurantoja sekä hallintoa. Ohjelma parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n eri rahoitusinstrumenteista tukea ja hankerahoitusta näihin keskeisiin toimiin.

Arvioidut kustannukset priorisoitujen toimenpiteiden toteuttamisesta kaudelle 2021–2027 ovat reilut 860 miljoonaa euroa vuodessa eli reilut 6 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Priorisoitujen toimien kustannukset eivät ole sitoumuksia rahoitukseen. Ne ovat arvioita kustannusten kokonaismäärästä, joka tarvitaan Natura 2000 -verkoston ja siihen kytkeytyvien alueiden elinympäristöjen ja lajien hoitamiseksi ja palauttamiseksi luonto- ja lintudirektiivien edellyttämään tilaan.

Luontodirektiivin 8 artiklan mukaisesti Euroopan komission on yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa arvioitava rahoitus, jota tarvitaan EU:n luontodirektiivissä lueteltujen suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelutason ylläpitämiseen tai palauttamiseen. Rahoitustarpeet sekä käytettävissä olevat EU:n rahoitusinstrumentit ovat koottuina PAF-dokumenttiin.

Toimintaohjelmassa tarkastellaan toimia suojelualueverkoston ja vihreän infrastruktuurin osalta

PAF on strateginen suunnittelutyökalu, jota päivitetään ohjelmakauden aikana. Toimintaohjelmassa on tarkasteltu keskeisiä toimia niin suojelualueverkoston osalta kuin niitä täydentävän ns. vihreän infrastruktuurinkin osalta. Vihreän infrastruktuurin toimenpiteillä voidaan mm. tukea luontoalueiden välisiä yhteyksiä, parantaa ekosysteemien laatua ja edistää luontotyyppien ja lajien elinvoimaa ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa.

PAF-toimintaohjelman lähtökohtina ovat luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin (92/43/ETY) artikla 8, luontodirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan raportoinnit 2019 sekä kansalliset uhanalaisuusarvioinnit ja muut luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevat arvioinnit, EU:n Biodiversiteettistrategia 2030 sekä kansalliset toimintaohjelmat, kuten Helmi-ja METSO-ohjelmat.

Toimintaohjelma on koottu yhteistyössä eri ministeriöiden, valtion organisaatioiden sekä laji- sekä luontotyyppiasiantuntijoiden kesken. Toimintaohjelma on tänään toimitettu Euroopan komissioon.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Milka Parviainen, p. 0295 250 037, [email protected]