Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Takaisin Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä: Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi kiertotalousohjelmasta valmis lausunnoille
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä: Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi kiertotalousohjelmasta valmis lausunnoille
Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi kiertotalouden strategisesta edistämisohjelmasta voi lähteä lausuntokierrokselle, linjasi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskiviikkona. Ympäristöministeriö lähettää ehdotuksen lausunnoille lähipäivinä.
Periaatepäätösehdotuksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen tulee vähentyä, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Periaatepäätösehdotuksessa halutaan muun muassa kehittää taloudellisia kannusteita, jotka tukevat luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä edistävät kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.
”Tällä ohjelmalla Suomella on mahdollisuus tehdä kiertotaloudesta totta. Päätös listaa ison joukon konkreettisia keinoja, joilla edistämme kiertotalousohjelman kunnianhimoista visiota hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta. Kiertotalouteen siirtyminen on yhtä suuri muutos kuin siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Työsarkaakin on: Suomessa materiaalikulutus henkeä kohden on Euroopan suurinta ja materiaalien kiertotalousaste on alle EU:n keskiarvon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Periaatepäätösehdotus pohjautuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän tammikuussa julkistamaan kiertotalousohjelmaehdotukseen.
Ministerityöryhmälle tilannekatsaukset HIISI-hankkeesta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF)
Ministerityöryhmä sai tilannekatsauksen VTT:n koordinoimasta HIISI-hankkeesta, joka tuottaa tietopohjaa parhaillaan valmisteltaviin kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Hankkeessa tehdään analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Hiisi-hanke järjestää 16.2. seminaarin, jossa käsitellään alustavia arvioita kehityksestä nykytoimin. Seminaarissa kerrotaan laaditun perusskenaarion lähtöoletuksista ja alustavista vaikutuksista kansantalouteen ja eri päästösektoreihin.
Ministerit saivat myös tilannekatsauksen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hyödyntämisestä. Hallitus on budjettiriihessä 2020 sopinut, että Suomessa rahoitusta kohdennetaan erityisesti turvetta korvaaviin investointeihin ja teollisen murroksen tukemiseen, kuten komissio on suosittanut. Elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja -työntekijöiden sopeutumisen tukemisen lisäksi rahoitusta voidaan hyödyntää myös turvemaiden ennallistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi jättää ehdotuksensa rahoituksen suuntaamisesta komissiolle ennen kesälomia ja rahaston toimeenpano käynnistyisi syksyllä.
Lisätietoja:
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]