Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Rakennusten energia-avustus vastaa sille asetettuja tavoitteita
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuoden 2020 alusta lähtien avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on pienentää asumisen ilmastopäästöjä. Avustuksesta ja sen myöntämisen laskentaperusteista on tullut kysymyksiä, joihin vastaamme alla.
1. Miten avustuksen saannin ehtona oleva energiatehokkuuden parantuminen lasketaan ja todennetaan?
Energiatehokkuuden parantuminen lasketaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Laskenta tehdään vertaamalla energiatehokkuutta kuvaavia E-lukuja.
Laskennassa käytettävän tiedon täytyy olla ajantasaista tietoa alkuperäisistä ratkaisuista sekä aiottujen muutosten vaikutuksista rakennuksen E-lukuun. Aiemmin tehdyt energiatehokkuuden parannukset voi ottaa laskennassa huomioon, mutta niihin ei saa avustusta.
Laskelmalla osoitetaan, että on oikeutettu hakemaan asuinrakennuksen energia-avustusta. Avustuksen suuruus riippuu tehtävistä toimenpiteistä sekä niiden kustannuksista. Avustettavaksi hyväksyttävän osuuden kustannuksista päättää ARA hakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Laskentamenettely on sama kuin luvanvaraista korjausrakentamista koskevissa hankkeissa. Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi, enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Avustuksen saamisen edellyttämät tasot on säädetty asetuksessa. Asuinkerrostalon ja rivitalon energiatehokkuuden tulee parantua vähintään 20 prosenttia ja pien- ja ketjutaloissa vähintään 30 prosenttia verrattuna voimassa olevien säädösten (YmA 4/13, edilex.fi ja YmA 2/17, edilex.fi) vähimmäistasoon; tai vaihtoehtoisesti kaikissa edellä mainituissa rakennusluokissa tulee saavuttaa uudisrakentamisen lähes nollaenergiataso (YmA 1010/2017, edilex.fi), jolloin on mahdollista saada suurempi avustus, mikäli investoinnit ovat suuria.
Energiatehokkuuden paraneminen osoitetaan energiatodistuksella maksatuksen yhteydessä.
2. Onko kaukolämmöstä maalämpöön ja lämmöntalteenottoon siirtymisellä ilmastovaikutusta?
Kyllä on. Alla on laskelma (Kuva 1), josta näkee, että päästöt vähenevät noin 84 prosenttia, kun käytetään samoja päästökertoimia kuin Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 valmistelussa.
Alempana oleva laskelma (Kuva 2) on tehty Helen Oy:n (Helsinki) käyttämillä päästökertoimilla, ja tuolloin päästöt vähenevät 72 prosenttia.
Kuva 1 Taloyhtiön energiankulutus sekä päästöt ja niiden pieneneminen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 päästökertoimilla
| Kaukolämpö | Maalämpöpumppu + poistoilmalämpöpumppu | CO2 päästökerroin | ||
| Kaukolämpö | 145 | kWh/m2; a | 160 g/kWh | |
| Sähkö | 10 | 60 | kWh/m2; a | 65 g/kWh |
| Päästöt | 23 800 | 3 900 | g/m2; a | |
| Päästövähenemä % | -84 % |
Kuva 2 Taloyhtiön energiankulutus sekä päästöt ja niiden pieneneminen Heöen Oy:n (Helsinki) käyttämillä päästökertoimilla
| Kaukolämpö | Maalämpöpumppu + poistoilmalämpöpumppu | CO2 päästökerroin | ||
| Kaukolämpö | 145 | kWh/m2; a | 198 g/kWh | |
| Sähkö | 10 | 60 | kWh/m2; a | 139 g/kWh |
| Päästöt | 30 003 | 8 340 | g/m2; a | |
| Päästövähenemä % | -72 % |
Lisäksi on energiatehokkuuden toinen puoli, eli uusiutuvan energian mahdollisimman suuri osuus. Edellä olevan mukaisessa tilanteessa ostoenergian määrä pienenee useita kymmeniä prosentteja, jolloin rakennuksen omistaja saa myös taloudellista hyötyä pidemmällä aikavälillä. Alla olevassa esimerkkilaskelmassa (Kuva 3) ostoenergian määrän vähentyminen on runsas 60 prosenttia.
Kuva 3 Taloyhtiön energiankulutuksen vähenemä
| Kaukolämpö | Sähkö | Vähenemä % | ||
| Lähtötilanne | 145 | 10 | kWh/m2 | |
| Poistoilmalämpöpumppu | 90 | 20 | -45 % | kWh/m2 |
| Poistoilmalämpöpumppu + maalämpöpumppu |
60 | -50 % | kWh/m2 |
3. Vaikuttaako avustus eri lämmitysmuotojen väliseen kilpailuasemaan?
Avustus on teknologianeutraali: kaikki keinot sekä mahdolliset uudet innovaatiot ovat käytettävissä. Rakennuksen omistaja päättää mitä keinoja haluaa käyttää. Usein valintoihin vaikuttaa päästöjen pienentymisen lisäksi tarvittavan ostoenergian määrän pieneneminen, ja sitä kautta asumisen kustannusten lasku, sekä jonkin verran myös mahdollisuus hyödyntää talteen otettua lämpöä täysimääräisesti.
4. Tukeeko avustus hallituksen tavoitetta luopua fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä?
Kyllä. Avustusta voi saada myös fossiiliseen polttoaineeseen perustuvan lämmitysjärjestelmän (mm. öljylämmityksen) vaihtamiseen muuhun kuin fossiiliseen polttoaineeseen perustuvaan lämmitysmuotoon, kunhan avustuksen saamisen ehtona oleva energiatehokkuuden parantuminen toteutuu.
5. Paljonko avustusta on myönnetty? Paljonko sitä on vielä jäljellä?
Avustusta on myönnetty 25.1.2021 mennessä yhteensä 29,5 miljoonaa euroa, josta asunto-osakeyhtiöille noin 23 miljoonaa euroa, henkilöhakijoille noin 3,3 miljoonaa euroa ja Ara-yhteisöille noin 3,2 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti myönteisen päätöksen ovat saaneet nyt noin 700 henkilöhakijaa ja noin 300 taloyhtiötä.
Vuonna 2021 avustusta on myönnettävissä noin 40 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö p. 0295 250 122, [email protected]
Ryhmäpäällikkö Sami Turunen, ARA, p. 029 525 0803, [email protected]
Ylitarkastaja Johanna Heikkilä, ARA, p. 029 525 0962, [email protected]
Kysymyksiä ja vastauksia energia-avustuksesta
Ympäristöministeriön tiedote 19.12.2020: Asuinrakennuksille myönnettävissä yhteensä 100 miljoonaa euroa energia-avustuksia vuosille 2020-2022