Tehostetaan merkittävästi muovituotteiden kierrätettävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

Tuotesuunnittelu on avain kierrätetyn muovin laatuun ja turvallisuuteen. Kaikkien EU:n markkinoille saatettujen muovipakkausten tulee olla uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.

Toimenpiteet

  • Etsitään keinoja kierrätettävyyden varmistamiseksi muovituotteiden ja komposiittien suunnittelussa.
  • Arvioidaan tuotteiden kierrätettävyyttä ja muita ympäristöominaisuuksia koskevia väittämiä ja lisätään niitä koskevaa ohjausta.
  • Tunnistetaan tuoteryhmiä, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää uusiomuovia. Vahvistetaan uusioraaka-aineiden tutkimusta ja innovointia.
  • Varmistetaan kierrätetyn muovin käytön turvallisuutta ja hyväksyttävyyttä tehostamalla haitallisten aineiden tunnistamista.
  • Jatketaan jätteeksi luokittelun päättymistä (EEJ/ei enää jätettä) koskevien arviointiperusteiden valmistelua.
  • Arvioidaan mahdollisuutta kehittää säädösohjausta kannustamaan korkealaatuisen uusiomuovin tuotantoa.
  • Lisätään kierrätettyjen kalvomuovimateriaalien käyttöä rakentamisessa.
  • Selvitetään kierrätysmuovien hyödyntämistä tekstiileissä.
  • Lisätään yhteistyötä muovien arvoverkon toimijoiden välillä esimerkiksi perustamalla osaamisverkosto ja kokeillaan arvoverkkojen muodostamista tukevaa palvelua.
  • Selvitetään uusiomuovin tuotantoa ja käyttöä tukevan toimialaklusterin perustamista.

Näin me sen teemme

Kierrätetyn kalvomateriaalin käyttö rakentamisessa

Rakentamisen toimiala on tärkeä muovituotteiden käyttäjä: viidennes muoveista käytetään rakentamisessa. Suuri osa uudisrakennustyömaan muoveista on rakennusmateriaalien pakkausmuoveja ja suojauksiin käytettyjä muovikalvoja.

Rakentamisen muovien vapaaehtoinen green deal -sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2020. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä kalvomuovien tuotannon raaka-aineina niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä käytetyistä raaka-aineista 40 prosenttia on kierrätettyjä. Green dealin toimeenpano on käynnistynyt lupaavasti, ja sopimuksen sitoutuneita toimijoita on jo kaikilta sopimuksen allekirjoittaneilta toimialoilta. Yritysten lisäksi allekirjoittajiksi toivotaan vielä kuntia.

Green deal -sopimuksen taustalla on EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi (2018/852), joka asettaa määrälliset kierrätystavoitteet useille pakkausmateriaaleille. Muovipakkauksista on kierrätettävä vähintään 50 prosenttia vuoden 2025 loppuun ja 55 prosenttia vuoden 2030 loppuun mennessä.

Green deal -sopimuksen taustalla on myös jätedirektiivin vaatimus lisätä vaarattoman rakennus- ja purkujätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Yhteyshenkilöt: Salla Koivusalo ja Mikko Koskela (YM)

Vapaaehtoisuuteen perustuvat käyttöosuusvelvoitteet

Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että esimerkiksi materiaalien tai tuotteiden valmistajien tai jakelijoiden täytyy käyttää tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmässä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta. Suomessa ei ole tähän velvoittavaa lainsäädäntöä.

Ympäristöministeriö teetti selvityksen kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteesta kiertotalouden edistäjänä. Selvityksen suositusten mukaan kierrätetyn muovin markkinoita voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestomuovituotteiden valmistajille green deal -sopimus massataseperiaatetta soveltaen. Rakentamisen muovien osalta voitaisiin laajentaa nykyistä rakentamisen muovien green dealia vahvistamalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa sekä lisäämällä tuoteryhmiä.

Tarkasteltavaksi voitaisiin muovituotteiden osalta ottaa myös mahdollisuus vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmään käyttöosuusvelvoitetta tukevana ohjauskeinona.

Yhteyshenkilö: Heikki Sorasahi (YM)

Mekaanisen muovinkierrätyksen EEJ-asetusehdotus

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi mekaanisesti kierrätetyn uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (muovi-EEJ). Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 31.5.2023.

Asetuksen tavoitteena on sujuvoittaa lupakäytäntöjä ja edistää jäteperäisen materiaalin käyttöä. Asetuksella luotaisiin uusiomuoviraaka-aineen valmistajia koskevat yhtenäiset velvoitteet ja kriteerit jäteluokittelun päättämiselle, kun asetuksen arviointiperusteet olisi otettu käyttöön.  Asetuksella tuettaisiin kiertotalouden tavoitteita ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Asetuksen mukaiset vaatimukset täyttävän uusiomuoviraaka-aineen käytöllä voitaisiin korvata raakaöljylähtöistä muoviraaka-aineen valmistusta.

Euroopan komission ehdotus pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta

Euroopan komissio ehdotti syksyllä 2022 uusia EU:n laajuisia sääntöjä pakkaamiseen, jotta jatkuvasti kasvava jätteen lähde saadaan kuriin. Ehdotus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää kiertotalouden toimintasuunnitelmaa.

Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan lainsäädännön ehdotetulla tarkistuksella on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin ehkäistään pakkausjätteen syntyä vähentämällä sen määrää, rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja edistämällä uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. Toiseksi lisätään korkealaatuista (niin kutsutun suljetun kierron) kierrätystä tekemällä kaikista pakkauksista EU:n markkinoilla kierrätettäviä taloudellisesti elinkelpoisella tavalla vuoteen 2030 mennessä. Kolmanneksi vähennetään tarvetta käyttää luonnonvaroja ja luodaan toimivat uusioraaka-aineiden markkinat lisäämällä kierrätysmuovin käyttöä pakkauksissa pakollisin tavoittein.

Keskeisenä vuoteen 2040 asetettuna tavoitteena on vähentää pakkausjätettä 15 prosenttia EU-maata ja henkeä kohti verrattuna vuoteen 2018. Tämä vähentäisi jätteen kokonaismäärää EU:ssa noin 37 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa lainsäädäntöä ei muuteta. Se saadaan aikaan sekä uudelleenkäytön että kierrätyksen kautta.

Yhteyshenkilö: Tarja-Riitta Blauberg (YM)

Euroopan komission direktiiviehdotus vihreistä väittämistä

EU:n komission direktiiviehdotus vihreistä väittämistä tarkentaa ympäristömainonnan pelisääntöjä. Tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan yli puolet ympäristömainoksista on tällä hetkellä epäasiallisia tai harhaanjohtavia.

Direktiiviehdotus edellyttäisi, että yritykset noudattavat tiettyjä minimikriteereitä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten todentamisessa ja viestinnässä. Yritysten ympäristöväittämien on perustuttava tieteelliseen näyttöön ja niissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari sekä keskeiset ympäristövaikutukset.  Mainonnassa käytettyjen vihreiden väittämien pitää perustua kolmannen osapuolen todentamiseen. EU-maiden tulisi nimetä toimivaltainen viranomainen valvomaan direktiivin toimeenpanoa ja ympäristöväittämien käyttöä.

Jatkossa sallittaisiin vain EU:n laajuiset ympäristömerkit. Jos uusia ympäristömerkkejä otetaan käyttöön, niiden tulee olla ympäristötavoitteiltaan kunnianhimoisempia kuin olemassa olevat ja ne vaativat EU:n ennakkohyväksynnän.

Yhteyshenkilö: Taina Nikula (YM)

KiMuRa-hanke komposiittimuovien kierrätyksestä

Komposiitista valmistetut tuotteet ovat usein pitkäikäisiä ja suorituskykyisiä. Niiden kierrättäminen on kuitenkin hankalaa, koska kyseessä on muovista ja kuidusta koostuva yhdistelmämateriaali, jonka komponentteja on vaikeaa erottaa toisistaan. Lisäksi kappaleet ovat usein suuria. Muoviteollisuus ry:n vetämä KiMuRa-hanke selvitti muovikomposiittijätteen, kuten vanhojen tuulivoimaloiden lapojen, reitin kierrätetyksi ja murskatuksi raaka-aineeksi sementinvalmistuksen rinnakkaisprosessointiin.

Tavoitteena oli kehittää teknis-taloudellisesti kannattava tapa kierrättää teollisuuden muovikomposiittijätettä. Komposiitin lasikuitu mineralisoidaan sementin raaka-aineeksi ja muoviosuus käytetään fossiilisia polttoaineita korvaavana polttoaineena.

Hanke sai Tuulivoimateko 2022 -palkinnon. Tulevaisuudessa tavoitteena on muuttaa komposiittimuovin uudelleenkäyttö jokapäiväiseksi toiminnaksi. Sementin raaka-aineeksi sopivat esimerkiksi veneet, säiliöt, putkistot, sauvat ja sukset

Yhteyshenkilö: Pirjo Pietikäinen (Muoviteollisuus ry)