Tehostetaan merkittävästi muovi­tuotteiden kierrätet­tävyyttä ja kierrätetyn muovin käyttöä

Tuotesuunnittelu on avain kierrätetyn muovin laatuun ja turvallisuuteen. Kaikkien EU:n markkinoille saatettujen muovipakkausten tulee olla uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.

Toimenpiteet

  • Etsitään keinoja kierrätettävyyden varmistamiseksi muovituotteiden ja komposiittien suunnittelussa.
  • Arvioidaan tuotteiden kierrätettävyyttä ja muita ympäristöominaisuuksia koskevia väittämiä ja lisätään niitä koskevaa ohjausta.
  • Tunnistetaan tuoteryhmiä, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää uusiomuovia. Vahvistetaan uusioraaka-aineiden tutkimusta ja innovointia.
  • Varmistetaan kierrätetyn muovin käytön turvallisuutta ja hyväksyttävyyttä tehostamalla haitallisten aineiden tunnistamista.
  • Jatketaan jätteeksi luokittelun päättymistä (EEJ/ei enää jätettä) koskevien arviointiperusteiden valmistelua.
  • Arvioidaan mahdollisuutta kehittää säädösohjausta kannustamaan korkealaatuisen uusiomuovin tuotantoa.
  • Lisätään kierrätettyjen kalvomuovimateriaalien käyttöä rakentamisessa.
  • Selvitetään kierrätysmuovien hyödyntämistä tekstiileissä.
  • Lisätään yhteistyötä muovien arvoverkon toimijoiden välillä esimerkiksi perustamalla osaamisverkosto ja kokeillaan arvoverkkojen muodostamista tukevaa palvelua.
  • Selvitetään uusiomuovin tuotantoa ja käyttöä tukevan toimialaklusterin perustamista.

Näin me sen teemme

Kierrätetyn kalvomateriaalin käyttö rakentamisessa

Rakentamisen toimiala on tärkeä muovituotteiden käyttäjä: viidennes muoveista käytetään rakentamisessa. Suuri osa uudisrakennustyömaan muoveista on rakennusmateriaalien pakkausmuoveja ja suojauksiin käytettyjä muovikalvoja.

Rakentamisen muovien vapaaehtoinen green deal -sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2020. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä kalvomuovien tuotannon raaka-aineina niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä käytetyistä raaka-aineista 40 prosenttia on kierrätettyjä. Green dealin toimeenpano on käynnistynyt lupaavasti, ja sopimuksen sitoutuneita toimijoita on jo kaikilta sopimuksen allekirjoittaneilta toimialoilta. Yritysten lisäksi allekirjoittajiksi toivotaan vielä kuntia.

Green deal -sopimuksen taustalla on EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi (2018/852), joka asettaa määrälliset kierrätystavoitteet useille pakkausmateriaaleille. Muovipakkauksista on kierrätettävä vähintään 50 prosenttia vuoden 2025 loppuun ja 55 prosenttia vuoden 2030 loppuun mennessä.

Green deal -sopimuksen taustalla on myös jätedirektiivin vaatimus lisätä vaarattoman rakennus- ja purkujätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Yhteyshenkilöt: Salla Koivusalo ja Mikko Koskela (YM)

Vapaaehtoisuuteen perustuvat käyttöosuus­velvoitteet

Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että esimerkiksi materiaalien tai tuotteiden valmistajien tai jakelijoiden täytyy käyttää tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmässä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta. Suomessa ei ole tähän velvoittavaa lainsäädäntöä.

Ympäristöministeriö teetti selvityksen kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteesta kiertotalouden edistäjänä. Selvityksen suositusten mukaan kierrätetyn muovin markkinoita voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestomuovituotteiden valmistajille green deal -sopimus massataseperiaatetta soveltaen. Rakentamisen muovien osalta voitaisiin laajentaa nykyistä rakentamisen muovien green dealia vahvistamalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa sekä lisäämällä tuoteryhmiä.

Tarkasteltavaksi voitaisiin muovituotteiden osalta ottaa myös mahdollisuus vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmään käyttöosuusvelvoitetta tukevana ohjauskeinona.

Yhteyshenkilö: Heikki Sorasahi (YM)

Mekaanisen muovin­kierrätyksen ja uusioöljyn EEJ-asetukset

EEJ (ei enää jätettä) -asetusten tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää hallinnollisia menettelyitä, varmistaa toiminnanharjoittajien yhdenmukainen kohtelu, edistää jäteperäisten materiaalien käyttöä sekä tukea kestävien ja kiertotaloutta edistävien riskinhallintaratkaisujen tekemistä.

Ympäristöministeriö on valmistellut valtioneuvoston asetuksen mekaanisesti kierrätetyn uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (muovi-EEJ). Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen 23.5.2024 ja se tulee voimaan 1.8.2024.

Lisäksi ympäristöministeriö käynnistää vuoden 2024 aikana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa muovijätteestä tuotetun uusioöljyn jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteita koskevan asetusvalmistelun (uusioöljy-EEJ).

Yhteyshenkilö: Johanna Routio (YM)

Kierrätettävyys ja kierrätysmuovin käyttövelvoitteet pakkaus- ja pakkausjäte­asetuksessa

EU:n uuden pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan asetusehdotuksen kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin alustava sopu 8.3.2024. Jäsenmaat hyväksyivät sovun Coreper-kokouksessa 15.3.2024. Parlamentin on tarkoitus äänestää sovun hyväksymisestä täysistunnossaan huhtikuussa 2024. Ehdotus edellyttää sen jälkeen vielä lopullisen hyväksynnän EU-parlamentin vaalien jälkeen EU-parlamentissa sekä Euroopan unionin neuvostossa. Lopullinen hyväksyntä tapahtunee syksyllä 2024.

Ehdotus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää kiertotalouden toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on ensinnäkin vähentää pakkausjätteen määrää ehkäisemällä sen syntyä, rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja tiettyjä kertakäyttöpakkauksia sekä edistämällä uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. Uudelleenkäyttötavoitteita

asetettaisiin erityisesti kuljetuspakkauksille ja juomapakkauksille. Vuoteen 2040 asetettuna tavoitteena on vähentää pakkausjätettä 15 prosenttia EU-maata ja henkeä kohti verrattuna vuoteen 2018.

Toiseksi tavoitteena on edistää kierrätystä muun muassa edellyttämällä kaikkien pakkausten olevan kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi asetettaisiin eri pakkaustyypeille asteittain kiristyvät kierrätetyn muovin käytön vaatimukset vuosille 2030 ja 2040 sekä kierrätystavoitteet pakkausmateriaaleittain.

Yhteyshenkilö: Tarja-Riitta Blauberg (YM)

Euroopan komission direktiiviehdotus vihreistä väittämistä

EU:n komission direktiiviehdotus vihreistä väittämistä tarkentaa ympäristömainonnan pelisääntöjä. Tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan yli puolet ympäristömainoksista on tällä hetkellä epäasiallisia tai harhaanjohtavia.

Direktiiviehdotus edellyttää, että yritykset noudattavat tiettyjä vähimmäiskriteereitä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten todentamisessa ja viestinnässä. Yritysten ympäristöväittämien on perustuttava tieteelliseen näyttöön ja niissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari sekä keskeiset ympäristövaikutukset. Mainonnassa käytettyjen vihreiden väittämien pitää perustua kolmannen osapuolen todentamiseen. EU-maiden tulee nimetä toimivaltainen viranomainen valvomaan direktiivin toimeenpanoa ja ympäristöväittämien käyttöä.

Jatkossa sallitaan vain EU:n laajuiset ympäristömerkit. Jos uusia ympäristömerkkejä otetaan käyttöön, niiden tulee olla ympäristötavoitteiltaan kunnianhimoisempia kuin olemassa olevat, ja ne vaativat EU:n ennakkohyväksynnän.

Direktiiviehdotus on käsittelyssä EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä, ja tavoitteena on hyväksyä yleisnäkemys kesäkuussa 2024. Sen jälkeen alkavat neuvottelut muiden toimielimien kanssa. Kun yhteinen näkemys on saatu ja direktiiviehdotus on hyväksytty kaikissa toimielimissä, EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa toimeenpanna lakimuutos.

KiMuRa – reitti komposiitti­muovien kierrätykseen

Komposiiteista valmistetut tuotteet ovat suorituskykyisiä ja usein pitkäikäisiä. Ne kestävät käytössä jopa 50–80 vuotta. Niiden kierrättäminen on kuitenkin hankalaa, koska kyseessä on muovista ja kuidusta koostuva yhdistelmämateriaali, jonka komponentteja on vaikeaa erottaa toisistaan. Lisäksi kappaleet ovat usein suuria.

Muoviteollisuus ry:n vetämän KiMuRa-hankkeen tuloksena Suomeen muodostettiin koko maan kattava kierrätyslogistikka muovikomposiittijätteelle, kuten tuulivoimaloiden lavoille. Kaikki Kuusakosken 19 jätepistettä ottavat vastaan komposiittijätettä. Näiltä jätepisteiltä jäte viedään murskattavaksi Hyvinkäälle. Noin 25 komposiittituotteita valmistavaa yritystä toimittaa jätteensä KiMuRa-reittiä kierrätykseen. Tämän lisäksi reitille on saatu pienveneitä, tuulivoimaloiden lapoja ja käytettyjä prosessiputkistoja.

Muovikomposiittijäte kerätään ja murskataan keskitetysti sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Komposiitin lasikuitu mineralisoidaan sementtiklinkkerin raaka-aineeksi ja muoviosuus käytetään fossiilisia polttoaineita korvaavana polttoaineena.

KiMuRa-reitti sai Tuulivoimateko 2022 -palkinnon ja sijoittui toiseksi kisattaessa Pelasta Itämeri -palkinnosta. Komposiittien uudelleenkäyttö on monessa yrityksessä jo jokapäiväistä toimintaa, mutta jatkuvasti tehdään työtä uusien yrityksien saamiseksi mukaan toimittamaan komposiittijätteensä KiMuRa-reitille. Sementin raaka-aineeksi sopivat esimerkiksi veneet, säiliöt, putkistot, sauvat ja sukset.

Yhteyshenkilö: Pirjo Pietikäinen (Muoviteollisuus ry)