Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailu
Ympäristöministeriö ja Yleisradio järjestivät keväällä 2023 Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailun lapsille ja nuorille. Kirjoituskilpailuun osallistui 91 lasta ja nuorta. Kirjoituskilpailun tavoitteena oli saada lapset ja nuoret pohtimaan arktisen luonnon ja sen muutosten merkitystä sekä vahvistaa heidän äänensä kuulumista.
Kirjoituskilpailuun kutsuttiin napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta. Osallistujia pyydettiin pohtimaan luonnon monimuotoisuutta, ympäristön muutoksia ja tulevaisuuttaan pohjoisessa.
Kilpailutekstit tallennetaan osaksi kulttuuriperintöä: kaikki tekstit arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Voittajat saavat palkinnon lisäksi tuomariston arvion tekstistään. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja ja runoilija Mia Rönkä (suomi), opettaja, kääntäjä, tutkija ja kirjailija Petter Morottaja (inarinsaame), saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff (koltansaame), rap-artisti Áilu Valle (pohjoissaame), kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi (suomi), lastenkirjailija, sanataidekasvattaja ja koulutaiteilija Veera Vähämaa (suomi), runoilija, aforistikko, nuortenkirjailija ja nuorisotyöntekijä Marko Laihinen (suomi) ja kirjailija Johanna Holmström (ruotsi).
Kilpailun voittajat
Kilpailun päävoitto: Anton Soudunsaari
Anton Soudunsaaren omaääninen ja vahvasti kantaaottava runo herättää pohtimaan luonnon tilaa ja ihmisenkin tulevaisuuden riippumista siitä. Riemukas ja toisaalta syvästi koskettava teksti kuvaa merkityksellisesti lapsen luontosuhdetta.
Esikoululaisten–2.-luokkalaisten lyriikkasarjan voitto: Vanessa Huittinen
Kirjemuotoon kirjoitettu runo sisältää rajujakin huolia jääkarhujen selviytymisestä jäiden sulaessa mutta samalla kannustaa ja uskoo, että ongelmiin löytyy ratkaisu.
Esikoululaisten–2.-luokkalaisten proosasarjan voitto: Sylvia Puominen
Puomisen tarina on raikas tuulahdus opettavaisten eläinsatujen perinteessä. Suomessa uhanalaisen naalin nostaminen tarinan päähenkilöksi on loistava valinta kirjoittajalta.
3.–6.-luokkalaisten lyriikkasarjan voitto: Lilja Laivamaa
Tämän runon perusmaasto on luonnon tarjoama hiljaisuus – sinänsä vähäeleiset tapahtumat, ja kuten monesti suomalaisessa runoudessa, viimeisille riveille kypsyy hyvin vahva, kysyvä kiteytys.
3.–6.-luokkalaisten proosasarjan voitto: Mikael Särkelä
Hyvin kirjoitettu ja asiantunteva teksti vie lukijan retkelle pohjoiseen luontoon, sen eri elinympäristöihin ja eri lajeja havainnoimaan, konkreettisesti ja eri aistein.
7.–9.-luokkalaisten lyriikkasarjan voitto: Noomi Linjama
Upeita dikotomioita, joissa avautuu ihmisen ja luonnon suhde. Runon lopussa lumi peittää ihmisen jäljet alleen. Runon estetiikan taju on vaikuttava ja hieno! Tässä on poikkeuksellisen hieno rakenne ja havaintojen tasot ovat moniulotteisia.
7.–9.-luokkalaisten proosasarjan voitto: Vieno Rauhala
Tarinan jäniksen suru lumettomasta talvesta kuvastaa ihmisen ahdistusta ilmastonmuutoksesta, mutta tarinan lopussa kuitenkin pilkahtaa toivo, kun lumisade saapuu.
Mu davvilundon -čállingilvu
Mu davvi lundon -čállingilvvus mánát ja nuorat muitale prosadeavsttaiguin ja divttaiguin, maid sii jurddašit árktalaš luonddu mearkkašumis iežaset eallimis. Birasministeriija ja riikkaradio Yle oktasaš čállingilvui serve 91 máná ja nuora Gáregasnjárggas Helssegii. Gilvvu vuittii dušše guđajahkásaš Anton Soudunsaari.
Čállingilvui bovdejuvvoje poláragierddu davábealde orru mánát ja nuorat sihke lullelis orru mánát ja nuorat, geain leat muosáhusat ja jurdagat árktalaš guovllu luonddus. Oasseváldit bivdoje suokkardit luonddu máŋggahápmásašvuođa, birrasa nuppástusaid ja boahtteáiggiset davvin.
Dálkkádatrievdan ovdána árktalaš guovlluin badjel njealji gearddi jođáneappot go gaskamearálaččat máilmmiviidosaš dásis ja lea mielddisbuktán jođánis nuppástusaid guovllu eallinbirrasis ja šlájain. Jođánis birasrievdadusain leat ollilis váikkuhusat oba máilmmi luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
Čállingilvvu ulbmilin lei oažžut mánáid ja nuoraid guorahallat árktalaš luonddu ja dan rievdadusaid mearkkašumi sihke váfistit sin jiena beaggima.
“Sihke oaidninvugiid ja hámiid dáfus máŋggabeallásaš čállosiin vuhttoje máŋggat árvvut ja mearkkašumit, ipmárdus olbmo ja eará luonddu oktavuođas sihke fuolla luonddu duššamis. Vuoitideavsttas gulloje čielgasit čálliid iežaset jietna, čállima illu sihke sáhkasisdoalu gaskkusteami hállu ja dárbu” dadjá gilvvu duopmáriid ságadoalli Mia Rönkä.
Vuoitidikta govvida luonddugaskavuođa
Čállingilvvu váldovuoitin bálkkašuvvui 6-jahkásaš Anton Soudunsaari. Ávvos ja guoskkaheaddji deaksta govvida mearkkašahtti ládje máná luonddugaskavuođa. Soudunsaari iežas jienain ja beali váldi dikta bohciidahttá guorahallat luonddu dili ja olbmonai boahtteáiggi.
Ráidovuoitin bálkkašuvvoje ovdaskuvlamánáid–2. luohká mánáid diktaráiddus Vanessa Huittinen ja prosaráiddus Sylvia Puominen. 3.–6.-luohká mánáid diktaráiddus bálkkašuvvui Lilja Laivamaa ja prosaráiddus Mikael Särkelä. 7.–9- luohká mánáid diktaráiddus bálkkašuvvui Noomi Linjama ja prosaráiddus Vieno Rauhala.
Gilvodeavsttat furkejuvvojit kulturárbbi oassin: visot deavsttat arkiverejuvvojit Suopmelaš Girjjálašvuođa Searvvi arkiivii.
Vuoitit ožžot bálkkašumi lassin duopmáriid árvvoštallama deavsttasteaset. Gilvvu duopmáriidda gulle dutki, diehtogirječálli, dieđadoaimmaheaddji ja diktačálli Mia Rönkä (suomagiella), oahpaheaddji, jorgaleaddji, dutki ja girječálli Petter Morottaja (anárašgiella), sámi giellaráđi ságadoalli Tauno Ljetoff (nuortalašgiella), rap-artista Áilu Valle (davvisámegiella), kulturdoaimmaheaddji ja sátnedáiddaskuvlejeaddji Aleksis Salusjärvi (suomagiella), mánáidgirječálli, sátnedáiddabajásgeassi ja skuvladáiddár Veera Vähämaa (suomagiella), diktačálli, aforistihkar, nuoraidgirječálli ja nuoraidbargi Marko Laihinen (suomagiella) ja girječálli Johanna Holmström (ruoŧagiella).
Lassidiehtu:
Lotta Manninen
birasráđđi
[email protected]
t. 0295 250 226
Oppimateriaali arktisesta luonnosta
Ympäristöministeriö on yhteistyössä WWF:n kanssa tuottanut oppimateriaalin arktisesta luonnosta. Oppimateriaali innostaa oppilaita havainnoimaan arktista luontoa, ymmärtämään sen ilmiöitä omassa lähiympäristössään ja toimimaan sen puolesta. Lumoavat kuvat, teksti ja äänimaisema tekevät oppitunnista elämyksen.
Aineistoa on neljästä teemasta: vesi, maa, tuli ja ilma. Materiaali on suunnattu alakoululaisille useilla luokka-asteilla – eri teemoja on kohdennettu eri luokka-asteille. Se on käyttövalmista, eli oppitunnin pitäminen onnistuu ilman ennakkotietoja. Aineisto sopii esimerkiksi ympäristöopin tunneille, monialaisiin opintokokonaisuuksiin ja silloin, kun sijaisen on nopeasti pidettävä laadukas oppitunti.
Lisätietoja
Lotta Manninen, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Puhelin:0295250226 Sähköpostiosoite: [email protected]