Alueiden­käytön suunnittelu

Alueidenkäytön suunnittelu luo edellytyksiä hyvälle asuinympäristölle. Onnistuneet ratkaisut kaavoituksessa, toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne sekä sujuvat liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa. Hyvä suunnittelu edistää kestävää kehitystä.

Alueidenkäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Alueidenkäyttöön vaikutetaan myös esimerkiksi erilaisilla seutu- ja kuntastrategioilla, kunnan maapolitiikalla ja rakennusjärjestyksellä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttö­tavoitteet

Valtioneuvoston päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

Maakunta­kaava ja alueiden­käytön suunnittelu maakunnissa

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat

  • maakuntasuunnitelma
  • maakuntakaava
  • alueellinen kehittämisohjelma.

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Se kuvaa rakentamisen ja ympäristön kehittämisen suunnat maakunnassa tuleville vuosikymmenille. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla vaikutetaan alueidenkäyttöön. Maakuntakaavan laatii ja siitä päättää maakunnan liitto.

Maakuntakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Alueiden­käytön suunnittelu kunnissa

Kunnan alueidenkäyttöpolitiikan (kaavoitus ja maapolitiikka) sisältöön vaikutetaan varsinaisten kaavaprosessien ja muun alueidenkäytön suunnittelun lisäksi muun muassa elinkeino-, sosiaali- ja asuntopolitiikalla. Kunnan alueidenkäytön suunnittelun välineitä ovat muun muassa

  • kunnan alueidenkäyttöön liittyvät strategiat ja ohjelmat
  • yleiskaava ja asemakaava
  • maapolitiikka
  • rakennusjärjestys.

Yleiskaava ohjaa asema­kaavojen laatimista

Maakuntakaavalla ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, kun taas yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava.

Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin. Yleiskaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista.

Asemakaava ohjaa rakentamista

Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan alueidenkäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja. Asemakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Maapolitiikka ja rakennus­järjestys

Kunnat voivat laatia maapoliittisen ohjelman linjaamaan alueidenkäytön, maahankinnan ja kaavojen toteuttamisen periaatteita.

Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata.

Kunta laatii ja hyväksyy rakennusjärjestyksen, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita.

Alueiden­käytön ja kaavoituksen ohjaus ja seuranta

Ympäristöministeriö vastaa alueidenkäytön ohjauksesta sekä valmistelee ja kehittää sitä koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä. Ohjauksella varmistetaan, että alueidenkäyttö ja kaavoitus toteuttavat lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja vaatimuksia.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät kuntien kaavoitusta ja valvovat, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.

Alueidenkäytön suunnittelun tilannetta ja muutoksia seurataan. Valtion ympäristöhallinto kokoaa yhteen tietoa kunnista ja maakuntien liitoista. Valtion ympäristöhallinto on kehittänyt kaavoituksen seurannan tietojärjestelmän sekä asemakaavan seurantalomakkeen, jotka helpottavat tietojen keräämistä ja välittämistä eri tahoille.

Lisätiedot

Anna-Leena Seppälä, rakennusneuvos 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Alueidenkäyttö Puhelin:0295250242   Sähköpostiosoite:


Antti Irjala, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Alueidenkäyttö Puhelin:0295250102   Sähköpostiosoite:


Samuli Alppi, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Elinympäristöt Puhelin:0295250036   Sähköpostiosoite: