Näkökulmat

EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin myötä yritysten pitää kuvata toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan entistä läpinäkyvämmin. Direktiivi on oiva työkalu yritysten vihreän siirtymän vauhdittamiseen, sillä se tuo kestävyyden ulottuvuudet vahvemmin osaksi koko liiketoiminnan kehittämistä, ennakoi johtava asiantuntija Eeva Alho.

Teollisen mittaluokan puurakentamiseen kohdistuu kasvavaa kiinnostusta niin meillä kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomella on nyt oiva paikka asemoida itsensä puurakentamisen globaaliksi johtajaksi.

Kansainvälistä muovisopimusta koskevien neuvottelujen haasteena on löytää toimet, joihin kaikki maat voivat yhteisesti sitoutua. Muovin aiheuttamat ongelmat ovat globaaleja ja koskettavat kaikkia maita, mutta maiden olosuhteissa ja huolissa sekä tavoitteissa ja odotuksissa on suuria eroja. 

Väestörakenne muuttuu näkyvästi tulevan kymmenen vuoden aikana. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa noin 250 000 henkilöllä ja erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa. Käynnissä oleva muutos tulee huomioida asuinympäristöissämme. Hyvin toteutetut esteettömät, turvalliset ja vehreät asuinympäristöt edistävät ikääntyneiden toimintamahdollisuuksia. Samalla ne tuottavat hyvää kaikille, muistuttaa asuntoneuvos Tommi Laanti.

Yrityselämän ja päätöksenteon kieli on kääntynyt koronan jälkeen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä entistä vahvemmin vihreäksi. Puhutaan laaja-alaisesti tarpeesta vauhdittaa vihreää siirtymää tukevia investointeja. Samalla on kuitenkin herännyt huoli vaikutuksista julkiseen talouteen. Julkisen talouden näkökulmasta vihreä siirtymä on ennen kaikkea mahdollisuus, kirjoittaa johtava asiantuntija Emma Terämä.

Sanotaan, että Suomi on kiertotaloudessa tiennäyttäjä. Edelläkävijälle kuuluu vastuu siitä, että jaamme osaamistamme ja parhaita käytäntöjä myös muille. Koko maailman mittakaavassa suurin vaikuttavuus tietotaidollemme saattaa hyvinkin löytyä kehittyvistä maissa.

Jos Suomi ei onnistu vahvistamaan hiilinielujaan, muilla sektoreilla on vähennettävä päästöjä suunniteltua nopeammin. Ja se tulee Suomelle kalliiksi, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski.

On syytä kääntää kaikki kivet, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hillitä. Vapaaehtoiset ilmastoteot ja päästöjen kumoaminen ovat tällaisia mahdollisuuksia, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Suomi lähti osana Euroopan unionia realistisen toiveikkaana kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluihin. Kokouksen tulokset olivat osittain pettymys, joskin sopimuksen päätavoitteesta päästiin sentään orastavaan sopuun. Epäonnistuminen heijastelee globaaleja ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa ympäristöpolitiikan neuvottelupöydissä.

Luonto on aina muuttunut ja muuttuu koko ajan. Miksi meidän siis tulisi olla huolissamme käynnissä olevasta maailman 6. sukupuuttoaallosta?