Näkökulmat

Yrityselämän ja päätöksenteon kieli on kääntynyt koronan jälkeen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä entistä vahvemmin vihreäksi. Puhutaan laaja-alaisesti tarpeesta vauhdittaa vihreää siirtymää tukevia investointeja. Samalla on kuitenkin herännyt huoli vaikutuksista julkiseen talouteen. Julkisen talouden näkökulmasta vihreä siirtymä on ennen kaikkea mahdollisuus, kirjoittaa johtava asiantuntija Emma Terämä.

Sanotaan, että Suomi on kiertotaloudessa tiennäyttäjä. Edelläkävijälle kuuluu vastuu siitä, että jaamme osaamistamme ja parhaita käytäntöjä myös muille. Koko maailman mittakaavassa suurin vaikuttavuus tietotaidollemme saattaa hyvinkin löytyä kehittyvistä maissa.

Jos Suomi ei onnistu vahvistamaan hiilinielujaan, muilla sektoreilla on vähennettävä päästöjä suunniteltua nopeammin. Ja se tulee Suomelle kalliiksi, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski.

On syytä kääntää kaikki kivet, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hillitä. Vapaaehtoiset ilmastoteot ja päästöjen kumoaminen ovat tällaisia mahdollisuuksia, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Suomi lähti osana Euroopan unionia realistisen toiveikkaana kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluihin. Kokouksen tulokset olivat osittain pettymys, joskin sopimuksen päätavoitteesta päästiin sentään orastavaan sopuun. Epäonnistuminen heijastelee globaaleja ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa ympäristöpolitiikan neuvottelupöydissä.

Luonto on aina muuttunut ja muuttuu koko ajan. Miksi meidän siis tulisi olla huolissamme käynnissä olevasta maailman 6. sukupuuttoaallosta?

Maaperä mahdollistaa maanpäällisen elämän. Maaperässä elävät lukuisat eliöt tuottavat ravintoa, biomassaa, kuituja ja raaka-aineita, säätelevät veden, hiilen ja ravinteiden kiertokulkua. Maaperän tila on kuitenkin vakavalla tavalla heikentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanna Mattila.

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, mutta uhkakuviin perustuva viestintä ei ole aina luo innostusta ja toivoa, jota tarvitaan toimintaan. Käsite “luontopositiivisuus” on yleistynyt viime vuosina etenkin hallinnon ja yrityselämän strategioissa ja syykin on selvä: Käsite on jotain positiivista ja toivoa herättävää. 

Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.

Nord Streamin kaasuputkien vuodosta on epäilty valtiollista sabotaasia. Sen lisäksi, että kyseessä on ilmeinen Itämeren alueen turvallisuuskysymys, valjastaa teko myös ympäristön ja ilmaston uudella tavalla aseeksi. Mutta millaiset vaikutukset kaasuputkivuodolla on ollut?