Näkökulma
Vihreä siirtymä ei ole kallis optio vaan välttämätön kestävän kasvun tie
Yrityselämän ja päätöksenteon kieli on kääntynyt koronan jälkeen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä entistä vahvemmin vihreäksi. Puhutaan laaja-alaisesti tarpeesta vauhdittaa vihreää siirtymää tukevia investointeja. Samalla on kuitenkin herännyt huoli vaikutuksista julkiseen talouteen. Julkisen talouden näkökulmasta vihreä siirtymä on ennen kaikkea mahdollisuus, kirjoittaa johtava asiantuntija Emma Terämä.
Epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa, äärimmäiset sääolosuhteet sekä luontokato ovat suurimmat maailmaa uhkaavat riskit kymmenen vuoden sisällä, toteaa Maailman talousfoorumi WEF raportissaan. Nämä riskit ovat kuitenkin vaikeita mallintaa ja niistä on vaikea viestiä, mistä yksi osoitus on maanantaina julkaistu tutkimus ilmastonmuutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Aihe on tärkeä, mutta siitä uutisoitiin osin harhaanjohtavasti, korostaen, että vihreä siirtymä tulee maksamaan kuluttajille.
Tutkimuksesta voisi korostaa myös toista näkökulmaa: Mikä hintalappu pannaan sille, jos emme tee mitään? Tulosten mukaan julkisen sektorin rahoittama ennaltaehkäisy tuottaa nopeamman talouskasvun kuin vahinkojen korjaaminen tai politiikkatoimien jättäminen kokonaan tekemättä. Raportissa kuitenkin lähdetään siitä, että lämpötilan nousu jää kahteen asteeseen. Tällöinkin lämpötila nousee Suomessa kaksinkertaisesti eli neljä astetta. Entä minkälaisia hyötyjä on sillä, että mm. energia- ja lannoiteomavaraisuutemme vahvistuu ja päästöt vesiin, ilmaan ja maaperään vähenevät?
Luonnonvarojen ylikulutus ja talouskasvu irrotettava toisistaan
Tällä hetkellä kotimainen raaka-aineiden kulutus on EU-maiden suurinta asukasta kohden. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja aiheutamme ylikulutuksellamme suurta velkaa tuleville sukupolville. Siksi vihreä siirtymä ei ole ”kallis optio”, vaan välttämätön kestävän kasvun tie, kuten toteamme myös ympäristöministeriön tuoreessa virkanäkemyksessä.
Myös juuri julkaistu kasvutyöryhmän raportti ehdottaa vihreän ja digitaalisen siirtymän täysimittaista hyödyntämistä. Raportissa kuvataan, kuinka erilaisia toimia tarvitaan kestävän kasvun tueksi. Raportissa todetaan myös, että vaatimaton talouskasvu voi heikentää mahdollisuuksia rahoittaa tärkeitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä.
Tuotantoprosessien viherryttäminen on myös kuluttajien etu
Myös kuluttajan vinkkelistä vihreä siirtymä on ennen kaikkea mahdollisuus, ei uhka. On selvää, että fossiilitalouden tuotteet tulevat maksamaan kuluttajalle jatkuvasti enemmän. Puhtaat ratkaisut sen sijaan ovat koko ajan halvempia ja helpompia ottaa käyttöön. Sekä EU-tason että kotimainen sääntely tulee entisestään vauhdittamaan tätä kehitystä.
Esimerkiksi puhtaasti tuotettu energia on jo halventunut roimasti (kts. esim. Stern, 2021), ja vähähiilistä tuotantoa on saatu lisättyä nopeasti. Tästä hyvä esimerkki on tuulivoima Suomessa. Kun sähkö on pitkälti päästötöntä ja tuotantoprosessit voivat hyödyntää vihreästi tuotettua sähköä, myös aiemmin fossiilisesti tuotettujen tuotteiden hinnat pysyvät kohtuullisina. Siksi tähän sähköistymiskehitykseen on vain viisasta ohjata paljon vihreän siirtymän mukaisia investointeja.
Kirjoittaja
|
Emma Terämä Kirjoittaja on ympäristöministeriössä kestävän rahoituksen ja vihreän siirtymän parissa työskentelevä tekniikan tohtori ja virkamies. |
Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia |