Näkökulma
Rakentamisen kiertotalous tarjoaa kehittyvissä maissa lupaavia mahdollisuuksia

Sanotaan, että Suomi on kiertotaloudessa tiennäyttäjä. Edelläkävijälle kuuluu vastuu siitä, että jaamme osaamistamme ja parhaita käytäntöjä myös muille. Koko maailman mittakaavassa suurin vaikuttavuus tietotaidollemme saattaa hyvinkin löytyä kehittyvistä maissa.

Kiertotalouden mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä ovat mittavat, sillä rakentaminen kuluttaa runsaasti rajallisen maapallomme luonnonvaroja. Ympäristöministeriössä olemme viime vuodet edistäneet kestävää rakentamista kotimaan ohella maailmanlaajuisesti. Kansainvälisistä satsauksista merkittävin on ollut vuodenvaihteessa päättynyt Sustainable Buildings and Construction (SBC) -ohjelma, jota Suomi luotsasi lähes kahdeksan vuoden ajan.

Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kiihtyvä kaupungistuminen peräänkuuluttaa kiertotalousratkaisuja

SBC-ohjelma pureutui rakentamisen kiertotalouteen ja rakennusmateriaalien ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin erityisesti Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kehittyvissä talouksissa. Toisella puolen maapalloa kestävän rakentamisen raamit näyttäytyvät varsin toisenlaisina kuin meillä Euroopassa. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa väestö kasvaa nopeasti, mistä seuraa ennenäkemättömän voimakas kaupungistuminen. Esimerkiksi Afrikassa kaupunkien rakennuskannan arvioidaan moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelman tavoitteena oli löytää erilaisten hankkeiden kautta ekologisesti kestäviä ja paikallista taloutta tukevia kiertotalouden ratkaisuja, jotka edistävät samalla myös kohdemaiden ilmastotavoitteita. On hyvä huomata, että kehittyvien maiden tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia. Toisaalla kiertotalous saattaa olla sisäänrakennettu maan kulttuuriin, kun taas toisaalla kiertotalouden mahdollisuuksiin ollaan vasta heräämässä. Perusta on siis rakennettava kunnolla, kuten kartoittamalla kiertotalouden nykytila ja jo käynnissä olevat toimet. Myös SBC-ohjelman keskeisiä tuloksia olivat globaalit raportit rakentamisen kiertotalouden tilanteesta.

Allekirjoittaneille kestävän rakentamisen ohjelmatyö alleviivasi, että väestöltään kasvavat ja voimakkaasti kaupungistuvat maanosat on pidettävä mukana globaalien ympäristökriisien ratkaisussa entistä paremmin. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen kolmoiskriisi on mahdollista ratkoa vain rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Vaikuttava ohjelmatyö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä hallinnon, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten välillä. Vaikuttavuuden kannalta tärkeää on myös kytkeä työ osaksi laajempaa globaalia kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita.

Selvää on myös, että kestävän rakentamisen edistäminen globaalisti on kestävyyslaji – pikavoittoja ei ole tarjolla. Matkan mutkissa auttaa tieto siitä, että pienikin parannus kehittyvien talouksien rakentamisessa voi poikia merkittäviä ympäristöhyötyjä. Niin merkittäviä, että samanlaisten päästöleikkausten saavuttaminen saattaisi maksaa meillä Euroopassa moninkertaisesti.

Yhteinen urakka jatkuu

Sustainable Buildings and Construction -ohjelma päättyi vuodenvaihteeseen, mutta työtä kiertotalouden edistämisessä riittää vielä. Ohjelmaa luotsannut Suomi vastasi myöntävästi YK:n ympäristöohjelma UNEPin pyyntöön jatkaa urakkaa rakentamisen kiertotalouden ja kestävien materiaalien edistämiseksi. Työ jatkuu nyt osana Pariisin ilmastokokouksessa perustettua Global Alliance for Buildings and Construction (GABC) -verkostoa. Kansainvälinen allianssi on oiva pohja lisätä kiertotaloustyön vaikuttavuutta.

Myös YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon laaja puiteohjelma sai kahdeksan vuoden jatkomandaatin. Puiteohjelma sidottiin näin samaan aikatauluun Agenda 2030:n kanssa. Tämä on luontevaa, koska YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon tavoitteen (SDG12) toimeenpano on vielä kesken.

Jatkotyötä viitoittaa globaali kestävän kulutuksen ja tuotannon strategia, jonka laatimiseen myös Suomi on osallistunut. Strategia keskittyy sektoreihin, joilla on suuri ekologinen jalanjälki, ja joihin panostamalla voidaan vähentää ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen ja materiaalien käyttöä. Ei ole yllätys, että rakentaminen on yksi strategian painopisteistä.

Siirtyminen kiertotalouteen kaikkialla maailmassa tulee olla iso kansainvälisen kestävän kehityksen tavoite myös meillä Suomessa. Hyvää työtä on jo tehty, mutta urakkaa on jäljellä vielä tuleville vuosille.

Kestävää rakentamista edistänyt Sustainable Buildings and Construction -ohjelma toimi vuosina 2015-2022. Ympäristöministeriö johti ohjelmaa yhteistyössä YK:n ympäristöohjelma UNEP:n ja australialaisen RMIT-yliopiston kanssa. Koordinoinnista vastasi Green Building Council Finland. Ohjelma oli osa YK:n kymmenvuotista kestävän kulutuksen ja tuotannon puiteohjelmaa.

Kirjoittajat