Perinne­biotooppien hoito

Perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistunutta luontoamme. Perinnebiotooppeihin kuuluvat niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää.

Perinnebiotooppien hoitaminen auttaa niissä elävää runsasta uhanalaista lajistoa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo ja punakeltaverkkoperhonen sekä luonnonlaitumista riippuvainen naudanlantiainen. Niittyjen ja ketojen hoitaminen turvaa myös ruoantuotantoa, sillä ne ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille.
Suomessa on nykyisin laidunnuksen ja muun hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.

Helmi-ohjelman tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Suomen perinnebiotoopit on inventoitu vuosina 2016–2022. Hoitokohteissa priorisoidaan suojelukohteita, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi tunnistettuja kohteita sekä kohteita, joilla on perinnebiotoopeista riippuvaisten uhanalaisten tai huomionarvoisten lajien esiintymiä. Lisäksi perinnebiotooppien turvaaminen vaatii myös paikallisesti arvokkaiden ja kunnostuskelpoisen kohteiden ottamista hoitoon.

• Uusi asetus perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon myönnettävästä tuesta | ym.fi

Perinnebiotooppien kunnostamisesta ja hoidosta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä alueelliseen Elinvoimakeskukseen.