Digitaalinen rakennettu ympäristö

Julkishallinnossa on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia, joilla vauhditetaan digitalisaatiota. Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampia ja tehokkaampia prosesseja sekä ennen kaikkea parempia palveluita. Digimuutoksessa on tiivistetysti kyse siitä, että eri lähteissä oleva tieto saadaan virtaamaan yhteentoimivasti ja tietoturvallisesti.

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030

Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. 

Digitalisaatiota ei edistetä digitalisaation itsensä vuoksi, vaan se on väline tehdä moni muu asia entistä paremmin. Tarvitsemme esimerkiksi entistä tarkempaa tietoa rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksista. Tarkempi tieto voi myös auttaa kierrättämään rakennusosia ja näin vähentämään luonnonvarojen käyttöä. Helposti saatavilla oleva ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen.

​​​​​​​Mitä tehdään juuri nyt?

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti niitä tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Tiedonhallintaa, tiedon liikkumista ja yhteentoimivuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan paraikaa. Tavoitteena on vauhdittaa digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Digimuutoksen kolme osaa ovat lainsäädäntö, tiedon yhteentoimivuus ja tietojärjestelmäuudistus.
Lainsäädäntöä uudistetan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta sekä uudessa laissa rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on paikka, jossa alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa saatavilla.

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tarkoittaa yhteisesti sovittuja sanastoja, koodistoja ja tietomalleja, jotta lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla.

Digitalisaatiota ohjaavia periaatteita

Kiinteistö- ja rakennusala on laatinut itselleen rakennetun ympäristön periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista.

  1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti​
    Ratkaisut ja palvelut ovat olemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kokeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi. ​
  2. Poistamme turhat vaiheet
    Yritysten ja yhteisöjen välistä asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Loppuasiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua.​
  3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita​
    Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet.​
  4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti​
    Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme.​
  5. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin
    Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi​
  6. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa ja sähköisiä palveluita
    Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Teemme kustannustehokasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä.
  7. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille​
    Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi!​
  8. Nimeämme tiedolle omistajan​
    Rakennetun ympäristön tiedolla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa tiedon ajantasaisuudesta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä.​
  9. Noudatamme kansainvälisiä standardeja​
    Kansainväliset standardit ovat kehittämisen perustana.​
  10. Sidomme päätöksen lainvoimaisuuden digiin​
    Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainvoiman vasta kun se on julkaistu standardissa muodossa avoimessa rajapinnassa.
  11. Kunnioitamme yksilöiden tietosuojaa ja dataoikeuksia
    Omadata-mallin mukaisesti yksilöt hallitsevat itseään koskevia tietoja sekä päättävät niiden jakamisesta, hyödyntämisestä ja siirtämisestä.

Ajankohtaista

null Rakentamisen päästöjä voidaan nyt vertailla – uusi päästötietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle

Rakentamisen päästöjä voidaan nyt vertailla – uusi päästötietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 1.3.2021 10.04
Tiedote

Tänään julkaistu palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalan- ja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua. Palvelu on kaikille avoin ja maksuton.

ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

”Ensimmäinen avoin päästötietokanta on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista. Sen avulla rakennusten päästölaskenta helpottuu merkittävästi. Nyt tietokanta otetaan koekäyttöön, ja jatkossa pyrimme kehittämään myös tietomallipohjaista päästölaskentaa”, kuvailee erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Palveluun on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien rakennustuotteiden keskimääräisiä tietoja, eikä palvelu sisällä yksittäisten tuotteiden ympäristöselosteita. Ytimen muodostavat tiedot rakennustuotteiden haitallisista ja hyödyllisistä ilmastovaikutuksista, kierrätyksen ja hyödyntämisen vaihtoehdoista elinkaaren lopulla, työmailla syntyvän hävikin määrästä sekä usein vaihdettavien tuotteiden teknisestä käyttöiästä. Lisäksi tietokannasta löytyy yleisimpien rakentamisen prosessien ja palveluiden, kuten kuljetuksen, rakentamisen ja jätteenkäsittelyn, päästötietoja.
 
Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, pääasiassa rakennustuotteiden ympäristöselosteisiin, minkä pohjalta on tehty vertailua, valintaa ja keskiarvojen laskentaa yhdessä rakennustuoteteollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Tietokanta palvelee erityisesti rakennusalan ammattilaisia kuten suunnittelijoita, tuotevalmistajia ja rakennusliikkeitä, mutta tiedot ovat hyödyllisiä kaikille rakentamisen ilmastovaikutuksista kiinnostuneille, kuten tutkijoille.

Tuotteiden päästötiedot on koottu helpoiksi tulossivuiksi, minkä lisäksi tutustua voi myös tarkempiin taustaselvityksiin. Palvelu toimii ensivaiheessa englanniksi, ja se täydentyy myöhemmin suomen- ja ruotsinkielisillä sisällöillä.

Rakennusala mukana kehitystyössä

Yhteistyö rakennusalan kanssa on ollut tiivistä. Tietokannan ensimmäiseen versioon oman panoksensa on antanut yli 100 rakentamisen ammattilaista. Yhteiskehittäminen jatkuu, ja seuraava sisältöpäivitys on suunnitteilla syksyllä 2021.

”Rakennusala on osallistunut kiitettävästi palvelun rakentamiseen. Hyöty on ollut molemminpuolinen: haluamme varmistaa, että palvelu tunnetaan ja se otetaan alalla laajasti käyttöön. Rakennusala hyötyy siitä, että se pystyy näkemään ja ennakoimaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja säädösohjauksen suunnan. Jatkamme palvelun avointa kehittämistä yhteistyössä rakennusalan kanssa”, erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Tietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on ollut rakennushankkeiden testattavana vuodesta 2019.

Uudistuvassa maankäyttö- ja rakennuslaissa annetaan vähähiilistä rakentamista edistäviä säädöksiä esimerkiksi rakennusten ilmastoselvityksestä sekä digitaalisiin tietomalleihin perustuvasta suunnittelusta. Tietokanta on osa työtä, jossa rakennetun ympäristön tietoja kootaan entistä paremmin saataville yhteensopivassa ja koneluettavassa muodossa. Ympäristöministeriön ja SYKE:n Ryhti-hanke rakentaa uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, joka tulevaisuudessa tarjoaa tietoa muun muassa rakentamisen ilmastovaikutuksista.

Yhdessä Pohjoismaiden kanssa ilmastonmuutosta vastaan

Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen pienentämisessä, mistä rakentamisen päästötietokanta on käytännön esimerkki. Tavoite on, että rakennusten vähähiilisyyttä arvioitaisiin maissa samoin periaattein sen sijaan, että naapurit kehittäisivät erillisiä arviointi- ja laskentamenetelmiään.  

Ruotsi julkaisee oman tietokantansa samana päivänä Suomen kanssa, ja tietokannat ovat sisaria keskenään: tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla. Myös tietokantojen käyttöliittymät vastaavat toisiaan. Avoin tiedonvaihto, yhteiskehittäminen sekä parhaiden käytäntöjen jako maiden kesken auttavat varmistamaan tiedon vertailtavuuden ja laadukkuuden. Yhteistyöstä hyötyy erityisesti Pohjoismaiden rakennusala.

Tietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lisätietoja:
 
Rakentamisen päästötietokanta: Erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1405, [email protected]

Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus ja pohjoismainen yhteistyö: Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 02 952 50268, [email protected]