Tänään julkaistu palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalan- ja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua. Palvelu on kaikille avoin ja maksuton.

ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

”Ensimmäinen avoin päästötietokanta on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista. Sen avulla rakennusten päästölaskenta helpottuu merkittävästi. Nyt tietokanta otetaan koekäyttöön, ja jatkossa pyrimme kehittämään myös tietomallipohjaista päästölaskentaa”, kuvailee erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Palveluun on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien rakennustuotteiden keskimääräisiä tietoja, eikä palvelu sisällä yksittäisten tuotteiden ympäristöselosteita. Ytimen muodostavat tiedot rakennustuotteiden haitallisista ja hyödyllisistä ilmastovaikutuksista, kierrätyksen ja hyödyntämisen vaihtoehdoista elinkaaren lopulla, työmailla syntyvän hävikin määrästä sekä usein vaihdettavien tuotteiden teknisestä käyttöiästä. Lisäksi tietokannasta löytyy yleisimpien rakentamisen prosessien ja palveluiden, kuten kuljetuksen, rakentamisen ja jätteenkäsittelyn, päästötietoja.
 
Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, pääasiassa rakennustuotteiden ympäristöselosteisiin, minkä pohjalta on tehty vertailua, valintaa ja keskiarvojen laskentaa yhdessä rakennustuoteteollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Tietokanta palvelee erityisesti rakennusalan ammattilaisia kuten suunnittelijoita, tuotevalmistajia ja rakennusliikkeitä, mutta tiedot ovat hyödyllisiä kaikille rakentamisen ilmastovaikutuksista kiinnostuneille, kuten tutkijoille.

Tuotteiden päästötiedot on koottu helpoiksi tulossivuiksi, minkä lisäksi tutustua voi myös tarkempiin taustaselvityksiin. Palvelu toimii ensivaiheessa englanniksi, ja se täydentyy myöhemmin suomen- ja ruotsinkielisillä sisällöillä.

Rakennusala mukana kehitystyössä

Yhteistyö rakennusalan kanssa on ollut tiivistä. Tietokannan ensimmäiseen versioon oman panoksensa on antanut yli 100 rakentamisen ammattilaista. Yhteiskehittäminen jatkuu, ja seuraava sisältöpäivitys on suunnitteilla syksyllä 2021.

”Rakennusala on osallistunut kiitettävästi palvelun rakentamiseen. Hyöty on ollut molemminpuolinen: haluamme varmistaa, että palvelu tunnetaan ja se otetaan alalla laajasti käyttöön. Rakennusala hyötyy siitä, että se pystyy näkemään ja ennakoimaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja säädösohjauksen suunnan. Jatkamme palvelun avointa kehittämistä yhteistyössä rakennusalan kanssa”, erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Tietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on ollut rakennushankkeiden testattavana vuodesta 2019.

Uudistuvassa maankäyttö- ja rakennuslaissa annetaan vähähiilistä rakentamista edistäviä säädöksiä esimerkiksi rakennusten ilmastoselvityksestä sekä digitaalisiin tietomalleihin perustuvasta suunnittelusta. Tietokanta on osa työtä, jossa rakennetun ympäristön tietoja kootaan entistä paremmin saataville yhteensopivassa ja koneluettavassa muodossa. Ympäristöministeriön ja SYKE:n Ryhti-hanke rakentaa uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, joka tulevaisuudessa tarjoaa tietoa muun muassa rakentamisen ilmastovaikutuksista.

Yhdessä Pohjoismaiden kanssa ilmastonmuutosta vastaan

Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen pienentämisessä, mistä rakentamisen päästötietokanta on käytännön esimerkki. Tavoite on, että rakennusten vähähiilisyyttä arvioitaisiin maissa samoin periaattein sen sijaan, että naapurit kehittäisivät erillisiä arviointi- ja laskentamenetelmiään.  

Ruotsi julkaisee oman tietokantansa samana päivänä Suomen kanssa, ja tietokannat ovat sisaria keskenään: tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla. Myös tietokantojen käyttöliittymät vastaavat toisiaan. Avoin tiedonvaihto, yhteiskehittäminen sekä parhaiden käytäntöjen jako maiden kesken auttavat varmistamaan tiedon vertailtavuuden ja laadukkuuden. Yhteistyöstä hyötyy erityisesti Pohjoismaiden rakennusala.

Tietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ympäristöministeriön toimeksiannosta.

• CO2data.fi: Rakentamisen päästötietokanta
• Vahahiilinensuomi.fi: Kysymyksiä ja vastauksia rakentamisen päästötietokannasta

Lisätietoja:
 
Rakentamisen päästötietokanta: Erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1405, [email protected]

Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus ja pohjoismainen yhteistyö: Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 02 952 50268, [email protected]