Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja Länsi-Lappiin perustettavista valtion maiden luonnonsuojelualueista
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Lapin maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Lappiin on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 75 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 72 000 hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 71 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 2200 hehtaaria. Pääosa alueista on Länsi-Lapissa, mutta kolme aluetta on Itä-Lapissa. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa.
Lapin maakunnan länsiosaan perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Rovaniemen ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Ranuan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien alueella. Kolme aluetta sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven kaupungin ja Sallan kunnan alueilla, yhden alueen osa on Posion kunnassa ja kahden alueen osia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin ja Pudasjärven kunnissa. Alueet ovat olleet pääosin vanhastaan valtion omistuksessa. Asetuksiin sisältyy myös luonnonsuojeluohjelmien ja METSO-metsiensuojelun toimintaohjelman toteutuksen myötä valtion omistukseen hankittuja alueita. Kaikkia alueita hallinnoi Metsähallituksen Luontopalvelut
Luonnontilaisuutta, vaateliaita kasvilajeja, maisemia ja retkeilykohteita
Luonnonsuojelualueet perustettaisiin vanhojen metsien, vaarojen, soiden, ranta- järvi- ja pienvesiluonnon ja niiden eliöstön säilyttämiseksi luonnontilaisina ja niiden ekosysteemien häiriöttömän kehityksen turvaamiseksi tai ennalleen saattamiseksi, arvokkaiden maisemien ylläpitämiseksi sekä retkeilyä, matkailua, opetusta ja tutkimusta varten.
Suojeltavaksi ehdotettuja alueita on niin sanotulla Lapin kolmion alueella ja Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, jossa kallioperän kalkkivaikutus ilmenee vaateliaassa kasvilajistossa ja kasvillisuustyypeissä. Lapin kolmion alueen letot ja nuoret aapasuot muodostavat Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen rikkaan suoluontotyyppien kirjon. Monien ehdotettavien luonnonsuojelualueiden kasvillisuudessa arvokasta onkin vaatelias letto- ja lehtolajisto. Alueilla on muun muassa lehtonoidanlukon, sääskenvalkun, lettohernesaran, suoneidonvaipan, tikankontin ja neidonkengän esiintymiä. Suojeltavilla alueilla on useiden eteläisten lehtolajien, kuten hajuheinän, lehtopalsamin ja hentokiurunkannuksen pohjoisimmat tunnetut esiintymät maassamme. Alueen laajojen boreaalisten luonnonmetsien kääväkäslajisto on rikasta. Soilla ja vanhoilla metsillä on merkitystä linnuston suojelulle.
Maisemalliset arvot ovat jo vanhastaan olleet yksi peruste alueiden suojelulle valtionmaiden maankäytössä. Metsähallitus on jo 1950 luvulta saakka paikallisesti säilyttänyt useita alueita hakkuilta perustamalla niistä erikoismetsiä. Maisemaltaan kauniita ovat mm. Aavasaksan kruununpuisto sekä Pakasaivon rotkojärvi, ja Taatsin seita, joilla on myös merkitystä saamelaisten muinaisina palvospaikkoina sekä Louevaara, Aalistunturi, Kiuaskero, Niesaselkä ja Kumputunturi.
Rantaluonnoltaan arvokkaita alueita ovat etenkin Simojärven-Soppanan, Miekojärven ja Koutusjärven alueet, jotka sisältyvät valtioneuvoston periaatepäätökseen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta sekä Metsähallituksen suojelumetsänä suojeltu Jerisjärven saarten alue. Useimmilla alueilla on pieniä jokia, puroja ja pienvesiä.
Metsästys sallittu kaikilla perustettavilla alueilla
Asetuksen valmistelun yhteydessä paikallisten tahojen kanssa käydyissä keskusteluissa ovat nousseet esiin erityisesti metsästykseen ja kalastukseen, maastoliikenteeseen, poronhoitoon ja malminetsintään liittyvät kysymykset. Koko Lapin maakunnassa on kunnan asukkaalla oikeus metsästää valtion mailla. Tähän ei suojelualueiden perustamisella puututtaisi. Metsästys on sallittua kaikilla perustettavilla alueilla.
Asetuksilla sallittaisiin puolustusvoimien harjoitus- ja koulutustoiminta Rovajärven harjoitusalueella sijaitsevilla kahdella luonnonsuojelualueella sekä moottorikelkkauran tai -reitin ylläpito yli 20 luonnonsuojelualueella. Malminetsintä luonnonsuojelualueilla on sallittua Metsähallituksen luvalla.
Suojeltavat alueet säilytettäisiin luonnontilaisina. Niiden luonnonarvojen kehitys turvattaisiin tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Jokamiehenoikeuksien puitteissa alueita voisi käyttää myös esimerkiksi retkeilyyn, luontoharrastuksiin, tutkimukseen ja opetukseen.
Luonnonsuojelualueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka ovat tiedottaneet ja kuulleet eri tahojen näkemyksiä keskustelutilaisuuksissa paikan päällä.
Suurin osa perustettavista luonnonsuojelualueista kuuluu valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Osa alueista on vanhojen metsien suojeluohjelman täydentämistä koskevissa Metsähallituksen ja WWF Suomen välisissä neuvotteluissa suojeltavaksi sovittuja alueita eli niin sanottuja dialogikohteita. Eräät alueet sisältyvät valtionmaille METSO-ohjelman yhteydessä tehtyihin metsiensuojelupäätöksiin sekä Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan. Perustettaviin luonnonsuojelualueisiin sisältyy myös Metsähallituksen erillisillä päätöksillä suojeltuja alueita. Perustettavat luonnonsuojelualueet sisältyvät pääosin Euroopan Unionin Natura 2000 -verkostoon.
Nyt lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 700 000 hehtaaria valtionmaiden luonnonsuojelualueita. Lapin maakuntaan on tämän säädösvalmisteluhankkeen yhteydessä perustettu aiemmin Itä-Lapin alueen luonnonsuojelualueet.
Lausuntoja voi antaa 10.5.2019 saakka osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
- Lausuntoaineistot ja lausunnon antaminen (lausuntopalvelu.fi)
- Alueiden kartat (metsa.fi)
Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 040 5061172, [email protected],
Aluepäällikkö Elina Stolt, Metsähallituksen luontopalvelut, p. 0206397714 tai 0400 398 983, [email protected], 6.3.-8.3.2019
Erikoissuunnittelija Esa Härkönen, Metsähallituksen luontopalvelut, p. 040 026 1427, [email protected], 11.3.2019 alkaen