Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo: Hallitus jatkaa panostuksia fossiilitaloudesta irrottautumiseksi
Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi eduskunnalle 19. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 336,4 miljoonaa euroa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
”Käynnissä oleva energiakriisi on ennen kaikkea fossiilisen energian kriisi. Akuutissa tilanteessa ihmisiä on autettava kasvaneiden energialaskujen ja elinkustannusten kanssa. Samaan aikaan ilmastotoimien jatkaminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen auttavat pidemmällä aikavälillä fossiilisista polttoaineista irtautumisessa ja energiaomavaraisuuden saavuttamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.
Hallitus rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 miljoonaa euroa. Myös aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.
Asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä tuetaan 69,1 miljoonalla eurolla. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeen pientaloissa varataan 45,6 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä hallitus sitoutui myös varmistamaan lisätalousarvion ja täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä asuinrakennusten energia-avustuksien rahoituksen riittävyyden. Sähköautojen latausinfran rakentamista asuinkiinteistöissä ja työpaikoilla tuetaan 10 miljoonalla eurolla.
Ilmastolakiin on tulossa kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Suunnitelmien laatimista tuetaan 2,6 miljoonalla eurolla. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään miljoonaa euroa.
Luonnonsuojelun rahoitus säilyy korkealla tasolla, pohjoisen metsien suojeluun lisäpanos
Luonnonsuojeluun on vaalikauden aikana kohdennettu vuosittain keskimäärin 107 miljoonan euron lisäys. Toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat vahvoina myös ensi vuonna. METSO-metsiensuojeluohjelman ulkopuolisten metsien suojeluun suunnataan kuusi miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Osana Itä-Suomen pakettia Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen varataan 2 miljoonaa euroa, sekä alueen kaivosteollisuudessa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen miljoona euroa.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma jatkuu, ravinteiden kierrätykseen 31 miljoonaa euroa
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeriohjelmaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun.
Ravinteiden kierrätykseen panostetaan 31 miljoonan euron määrärahalla. Summalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.
Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, ikääntyvä väestö huomioidaan asuntokannan kehittämisessä
Valtion tuki kunnallistekniikan rakentamiselle (25 miljoonaa euroa) ja vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksiin (39 miljoonaa) MAL-sopimuskunnissa jatkuu. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotukilainoituksen valtuudella (1,95 miljardia) voidaan rakentaa noin 10 000 asuntoa. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustuksilla, joiden valtuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.
Korjausavustuksiin varataan yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, mikä yhdessä siirtyvien korjausavustusmäärärahojen kanssa mahdollistaa, että avustuksia myönnetään hieman enemmän kuin viime vuosina. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa.
“Esteettömyys on tärkeä perusoikeus. Esteettömien rakennusten tarve on entistäkin akuutimpi tilanteessa, jossa väestö vanhenee”, Ohisalo toteaa.
Asumisneuvontaa laajennetaan asunnottomuuden poistamiseksi, rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhditetaan
Asumisneuvonnan laajentamiseen varataan 4,3 miljoonaa euroa. Asumisneuvonnan laajentaminen tukee osaltaan asunnottomuuden poistamista.
Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen päätöksiä ja prosesseja tukevaan Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle tietojärjestelmälle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa. Kunnille ja maakuntien liitoille myönnetään avustuksia enintään 2,9 miljoonaa euroa uusien digitaalista toimintatapaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Lisätietoja:
Heikki Isotalo
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (median haastattelupyynnöt)
p. 040 861 7204
[email protected]
Heikki Sairanen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 456 4662
[email protected]
Timo Tähtinen
talouspäällikkö
p. 0295 250 306
[email protected]