YK:n ilmastokokous Katowicessa käyntiin sunnuntaina 2.12. - Komission visio EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta julkaistiin tänään
YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Puolan Katowiceen 2.-14.12. neuvottelemaan vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä. Säännöt koskevat päästöjen ja niiden vähentämisen raportoimista ja seurantaa sekä sitä, miten ilmastotoimien yhteenlaskettua riittävyyttä arvioidaan ja kiritetään. Nykyiset ilmastotoimet eivät riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua alle kahden, saati alle puolentoista asteen.
Puolaan kokoonnutaan vajaat kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. IPCC:n viesti on selvä: tarvittava muutos on ennennäkemättömän suuri ja kaikkien on tehtävä enemmän ja nopeammin, jotta lämpeneminen voidaan vielä hillitä siedettäviin lukemiin. IPCC:n mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä ekosysteemeille ja yhteiskunnille, ja riskit karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos lämpötila nousee vielä puoli astetta enemmän. Juuri kokouksen alla julkaistu YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Emissions Gap -raportti kertoi, että hiilidioksidipäästöt ovat jälleen kasvussa ja tavoitteiden ja toimien välinen kuilu suurempi kuin koskaan aiemmin.
”Elämme kriittisiä aikoja: päästöt on käännettävä laskuun kautta maailman aivan lähivuosina, jotta tavoitteiden saavuttaminen vielä olisi mahdollista. Se vaatii rohkeutta ja määrätietoisia toimia. Suomi, Pohjoismaat ja EU tekevät Katowicessa kaikkensa, jotta laiva kääntyisi oikeaan suuntaan”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Tavoitteena yhdet, selkeät säännöt Pariisin sopimuksen toimeenpanolle
Neuvottelut eivät tule olemaan helpot, sillä mailla on varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja ketä Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt koskisivat. Suomen ja EU:n tavoitteena on kuitenkin saada Katowicesta kaikille yhteiset, selkeät säännöt.
”Pariisissa sovittiin, että kaikki maat ovat samalla viivalla. Osa kehittyvistä maista ja erityisesti nopeasti kasvavista talouksista haluaa kuitenkin yhä luoda erottelua sääntöihin eri maaryhmien välille, mikä on täysin Pariisin sopimuksen hengen vastaista. Selkeä ja kaikille yhteinen sääntökirja on myös uskottavuuskysymys Pariisin sopimukselle”, Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sanoo.
Pariisin sopimus tuli voimaan kaksi vuotta sitten ja tähän mennessä sen on ratifioinut 184 osapuolta. USA ilmoitti kesällä 2017 eroavansa Pariisin sopimuksesta, mutta sopimuksesta on mahdollista irtautua aikaisintaan syksyllä 2019, eli USA osallistuu neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan myös Katowicessa.
Kokouksessa käsitellään Pariisin sopimuksen sääntökirjan lisäksi mm. lyhyen aikavälin ilmastotoimia, ilmastorahoitusta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Katowicessa käydään myös ns. Talanoa-dialogi, joka tuo yhteen ympäri maailmaa vuoden mittaan käytyjen ilmastokeskustelujen viestejä ja tarkastelee, miten maiden kollektiiviset ilmastotoimet suhteutuvat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen. IPCC:n 1,5 asteen raportti toimii pohjana vuoropuhelulle. Suomen edustajana Talanoa-dialogissa on ministeri Tiilikainen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu kokouksen avajaisiin 3. joulukuuta. Kokouksen ensimmäisellä viikolla valtuuskuntaa johtaa Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ja jälkimmäisellä, korkean tason kokousviikolla ministeri Tiilikainen.
EU-komissiolta visio pitkän aikavälin ilmastostrategiasta ilmastokokouksen kynnyksellä
Euroopan komissio julkaisi ilmastokokouksen alla, keskiviikkona 28.11., visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan visiossa kahdeksan skenaarion kautta, joista kahdessa on lähtökohtana nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
”Tämä on EU:lta tärkeä pelinavaus tavoitteiden kiristämiseksi, oikea-aikainen viesti johtajuudesta kansainvälisille kumppaneillemme ja samalla osoitus siitä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on komission visio, jonka käsittely jäsenmaiden kesken on vasta alkamassa. Pidän tärkeänä, että EU:n pitkän aikavälin strategia on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa eli tavoitteeksi tulisi asettaa nettonollapäästöt vuonna 2050. Myös välietapit on asetettava tämän mukaisesti, eli EU:n on tiukennettava omaa 2030-tavoitettaan lähiaikoina”, ministeri Tiilikainen painottaa.
Komission visio kattaa kaikki keskeiset sektorit. Skenaariotarkastelut osoittavat, etteivät kustannustehokkaat ratkaisut, kuten uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kiertotalouden vauhdittaminen yhdessä yksittäisten teknologisten ratkaisujen kanssa riitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, vaan niiden lisäksi tarvitaan myös laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on välttämätöntä.
Pariisin sopimuksen mukaan osapuolten on laadittava vuoteen 2050 ulottuva vähähiilisyysstrategia 2020 mennessä. Komission visio pohjustaa EU:n strategian laatimista. Pariisin sopimuksen mukaan maiden tulee myös päivittää päästövähennyssitoumuksensa 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että EU:n 2030-tavoitteiden päivittämisestä keskustellaan ensi vuoden, todennäköisesti erityisesti Suomen puheenjohtajakauden (syksy 2019) aikana.
Maailman suurimmat ilmastomessut keräävät osallistujia kaupungeista, yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta
YK:n osapuolikokouksen ohella Katowicessa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Ministeri Tiilikaisella on useita korkean tason kahdenvälisiä tapaamisia, ja lisäksi Tiilikainen puhuu muun muassa yksityisen sektorin biopolttoainetapahtumassa, Irti hiilestä -liittouman tilaisuudessa, fossiilitukien poistoa ajavassa tilaisuudessa sekä lyhyen aikavälin ilmastotoimia koskevassa rahoitusdialogissa. 10. joulukuuta Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtajamaana Suomi parhaillaan toimii, järjestää oman tapahtumansa nokipäästöjen eli mustan hiilen ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.
Katowicen kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata ympäristöministeriön blogista sekä twitterissä #ilmastoCOP24.
- A Clean planet for all - Euroopan komission ehdotus pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi
- YM:n kohti nollapäästöjä -blogi
- Puheenjohtajamaa Puolan kokoussivut
- UNFCCC:n COP24-sivut
Lisätiedot:
Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, [email protected] (Katowicessa 9.-14.12.)
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. 050 341 1758, [email protected] (Katowicessa 30.11.-14.12.)
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, [email protected] (Katowicessa 3.-14.12.)
Viestintäasiantuntija Riikka Lamminmäki, ympäristöministeriö, p. 050 5762604, [email protected] (Katowicessa 9.-14.12., ministeri Tiilikaisen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana)