Virkanäkemys: Vihreä siirtymä on kasvun perusta
Julkista taloutta kannattaa sopeuttaa ja uudistaa tavalla, joka ratkoo ilmastokriisiä ja luontokatoa
Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Julkista taloutta vahvistavat toimet voidaan suunnata siten, että ne ohjaavat taloutta, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita sekä hallinnon rakenteita systemaattisesti vihreään siirtymään, todetaan ympäristöministeriön julkaisemassa virkanäkemyksessä.
Maailman talousfoorumin mukaan epäonnistuminen ilmastotoimissa, äärimmäiset luonnonolosuhteet sekä luontokato ovat suurimmat maailmaa uhkaavat riskit tulevalla vuosikymmenellä. Ne aiheuttavat merkittäviä pitkän aikavälin riskejä myös talousjärjestelmälle. Parhaiten Suomi voi vastata kestävyyshaasteeseen, kun taloutta uudistettaessa huolehditaan ekologisista reunaehdoista.
”Päättäjillä on vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ylisukupolvista vastuuta kannetaan huolehtimalla vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta. Kun taloutta sopeutetaan, talouden ohjausmekanismeihin tulee tehdä vihreää siirtymää tukevia johdonmukaisia uudistuksia”, kansliapäällikkö Juhani Damski kuvaa.
Verotusta ja muuta taloutta kannattaa uudistaa siten, että ne tukevat vaikuttavaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Haitallisista tuista on syytä päästä eroon ja yritystuet tulee ohjata siten, että ne kiihdyttävät vihreää siirtymää. Ekosysteemitilinpito pitää integroida osaksi valtiontalouden tilinpitoa, ja toimien ilmasto- ja ympäristövaikutukset on arvioitava osana budjettitarkastelua.
Investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen on nopeutettava, yhteiskunnallisen päätöksenteon on ohjattava vihreää siirtymää
Ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisuista voidaan tehdä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalka. Se kuitenkin vaatii, että TKI-rahoitusta lisätään ja suunnataan vihreää siirtymää tukevaksi ja että lainsäädännöllä tuetaan siirtymää lineaaritaloudesta kiertotaloudeksi.
Investointien ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi tarvitaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen. Muutoksen myötä valtion keskeiset ympäristölliset palvelut voisi saada yhden luukun periaatteella yhdeltä viranomaiselta. Samoin lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se tukee vihreän siirtymän investointien entistä sujuvampaa käsittelyä.
Vihreä siirtymä edellyttää kestävyyskysymyksiin liittyvän osaamisen vahvistamista kaikilla koulutusaloilla. Siksi vihreän siirtymän osaaminen tulisi nostaa täydennyskoulutuksen kärkialueeksi.
Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on hillittävä yhteisellä politiikalla
Jotta Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, päästövähennystoimien riittävyys tulee arvioida hallituskauden alussa, ja toimia on vahvistettava tarpeen mukaan. Maankäyttösektorin nettonielua tulee vahvistaa ilmastolain mukaisesti, ja nieluille on asetettava määrällinen tavoite. Päästövähennykset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti muun muassa päästökaupan ja verojen sekä lainsäädännön avulla. Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan ilmastolain kaltainen kehikko, jonka avulla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin kattavasti ja tavoitteellisesti. Ekologisen kompensaation käyttöä kannattaa laajentaa.
Suomen on edistettävä kunnianhimoisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi sekä Kunmingin-Montrealin sopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Työ ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen ehkäisemiseksi on valtavirtaistettava; se on kytkettävä vahvemmin ja kattavammin osaksi laajoja päätöksentekoprosesseja, strategioiden ja toimien valmistelua sekä erityisesti osaksi taloudellisten vaikutusten arviointia.
Rakentaminen ja asuntopolitiikka tuottavat ympäristön ja arjen kannalta hyvää elinympäristöä
Rakennettua ympäristöä kehitetään hiilineutraaliksi ja turvalliseksi. Vuorovaikutuksessa kiinteistö- ja rakennusalan kanssa haetaan uusia toimia, joilla parannetaan rakennetun ympäristön tarjoamaa hyvinvointia. Samalla haetaan uusia rakennusalan kilpailukykyä ja tuottavuutta vahvistavia ratkaisuja.
Yhdyskuntarakennetta kehitetään toimivammaksi helpottamaan arjen kestävien valintojen tekemistä. Kuntien, kaupunkien ja alueiden rooli sekä kyvykkyys ovat keskeisiä kestävän elämäntavan mahdollistajia. Yhteistyötä on vahvistettava erityisesti suurten kaupunkien kanssa. Tarpeita vastaava asunto toimivassa elinympäristössä vahvistaa vihreän siirtymän aiheuttaman muutoksen hyväksyttävyyttä.
On varmistettava toimivat asuntomarkkinat, jotta asuntoja on tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin, ja että ne vastaavat esimerkiksi ikääntyvän väestön tarpeita. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpanolla huolehditaan, että erilaiset asuinalueet kehittyvät myönteisesti. Alueidenkäyttöä koskeva lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettava vastaamaan muuttuvia yhteiskunnan tarpeita.
Ympäristöministeriön virkanäkemys on jatkoa tulevaisuuskatsauksessa ministeriön esittämille laajemmille teemoille ja toimintaympäristön analyysille. Virkanäkemys on tarkoitettu tulevan hallituksen tueksi tulevien toimien suunnitteluun.
Lisätiedot
Juhani Damski
Kansliapäällikkö
p. 0295 250 445
Juho Korpi
Kehittämisjohtaja
p. 0295 250 136
[email protected]