Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma ja esitys jätelaiksi vauhdittavat kiertotaloutta
Valtioneuvosto hyväksyi tänään uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä esityksen uudeksi jätelaiksi, jotka vauhdittavat kiertotaloutta ja alan yritystoimintaa.
Valtakunnallinen jätesuunnitelma esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on asetettu kiertotaloutta tukeva tavoitetila vuodelle 2030.
Erityisesti rakentamisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen kierrätystä tullaan lisäämään. Lisäksi tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä edistetään sekä jätteen määrää vähennetään. Esimerkiksi ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan jätehuoltoala on kiertotalouden edelläkävijä kierrätyksen edistäjänä, mutta kiertotaloutta tulee edistää kaikkialla yhteiskunnassa.
”Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. Kiertotalous ja toimivat kierrätysmarkkinat synnyttävät myös uusia työpaikkoja. Turvallisuuden vuoksi materiaalikierrot tulee saada haitattomiksi”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Jätesuunnitelman painopisteet ovat rakentamisen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Nämä jätevirrat ovat erityisen haasteellisia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä kierrätyksen edistämisen kannalta tulevan kuuden vuoden aikana.
Yhdyskuntajätettä koskevat tavoitteet kiristyvät
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023, kun tällä hetkellä kierrätysaste on 40 prosenttia. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään juuri hyväksytyn EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.
Jätesuunnitelmassa esitetään toimia lajittelumahdollisuuksien parantamiseksi. Erilliskeräystä lisätään asettamalla yrityksille ja kunnille velvoitteita biojätteen, paperin, kartongin, lasin, metallin ja muovin keräykselle. Myös tekstiilijätteen erilliskeräyksen mahdollisuutta tullaan selvittämään uuden jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.
Rakentamisessa syntyy kaivannaisteollisuuden jälkeen toiseksi eniten jätettä. Rakentamisen jätemäärää tuleekin vähentää muun muassa tehostamalla rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 prosenttiin. Tätä edistetään esimerkiksi sähköisellä rakennusjäteilmoituksella sekä vapaaehtoisilla sopimuksilla.
Vapaaehtoiset sopimukset (ns. green dealit) valtion ja eri toimialojen yritysten kesken ovat uusi toimenpide jätesuunnitelmassa. Toimialajärjestöt voivat edistää kiertotaloutta vapaaehtoisilla ministeriöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, joissa asetetaan tavoitteet alan kiertotaloustoimille.
”Vapaaehtoisilla sopimuksilla rohkaistaan eri toimialoja edistämään kiertotaloutta. Sitouttamalla toimijat laajapohjaiseen yhteistyöhön yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan joskus saavuttaa jopa parempia tuloksia kuin ohjaavalla lainsäädännöllä”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat harvinaiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit tulee saada tehokkaammin talteen ja kiertoon sekä haitalliset aineet pois kierrosta. Materiaalien talteenoton edistämiseksi jätesuunnitelmassa esitetään tutkimus- ja kokeilurahoituksen suuntaamista kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Viestintääkin tulee lisätä, sillä kuluttajat eivät tiedä kylliksi laitteiden keräyspisteistä eivätkä kaupan velvollisuudesta vastaanottaa laitteita. Jätesuunnitelman mukaan myös valvontaa on tehostettava laittoman jätteen viennin kuriin saamiseksi.
- Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jatesuunnitelma vuoteen 2023 (pdf)
- Yhdyskuntajatteen jakautuminen 2006-2015 ja tavoite 2023.png
Jätesuunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken.
Yhdyskuntajätehuoltoa uudistetaan jätelain muutoksella
Jätelain muutosesityksellä kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä rajattaisiin hallitusohjelman mukaisesti asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Kunta vastaisi niin ikään kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta.
Esityksen mukaan kunnan jätehuoltoyhtiö voisi harjoittaa markkinaehtoisesti enintään 10 prosenttia liiketoiminnastaan vaarantamatta sidosyksikköasemaansa. Vuoden 2030 alusta lähtien raja olisi pysyvästi 5 prosenttia. Sidosyksikköasemansa kautta kunnan jätehuoltoyhtiö voi tarjota omistajakunnilleen jätehuoltopalveluja ilman kilpailutusta.
Yhdessä kunnan jätehuoltovastuun rajaamisen kanssa ehdotetut ulosmyyntirajat johtaisivat markkinoiden avautumiseen ja parantaisivat kilpailuneutraliteettia jätealalla.
”Uudistuksella edistetään kilpailua sekä jätealan yritystoiminnan ja uusien kiertotalousratkaisujen kehittymistä. Samalla varmistetaan julkisen jätehuollon toimivuus koko maassa”, ministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.
Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019. Lakiesityksen toisessa vaiheessa jätealan markkinoita kehitetään luomalla jätteiden ja sivuvirtojen virtuaalinen markkinapaikka. Toisessa vaiheessa myös täsmennetään kunnan järjestämään jätehuoltoon liittyviä kirjanpitovaatimuksia.
Lisätietoja:
Valtakunnallinen jätesuunnitelma: Erityisasiantuntija Sirje Stén, [email protected], p. 0295 250 276
Jätelain muutos: Hallitussihteeri Ella Särkkä, p. 0295 250 308, [email protected]