Uudet Putte-hankkeet selvittävät metsien salaisuuksia

Ympäristöministeriö on valinnut kahdeksan hanketta Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman (Putte) kaudelle 2014–2016. Tutkittavia lajeja ja eliöryhmiä ovat mm. pistiäiset, huonosti tunnetut sienet sekä äärimmäisen uhanalainen perhoslaji, harjusinisiipi.

Hankkeet tukevat metsien monimuotoisuusohjelma METSOn toteutusta. Niiden rahoitus kolmelle vuodelle on noin 760 000 euroa.

Sienten DNA-viivakoodeja ja perhosen siirtoistutuksia

Yksi hankkeista selvittää jalopuulehtojen sienilajistoa maaperästä eristettävien DNA-viivakoodien avulla. Tämä on uusi tapa toimia, sillä nykyinen tietämys Suomen sienistä perustuu pitkälti sienten näkyviin itiöemiin. Ongelmallista perinteisessä tunnistustavassa on, ettei valtaosa sienilajeista kuitenkaan tuota näkyviä, poimittavia itiöemiä. Hankkeessa myös vertaillaan suojelualueiden ja talousmetsien sienilajeja.

”Hankkeen myötä käsitykset sienilajistostamme ja lajien uhanalaisuudesta muuttuvat huomattavasti”, toteaa hankkeen vetäjä, tutkijatohtori Kare Liimatainen Helsingin yliopistosta.

Äärimmäisen uhanalaiseen harjusinisiipeen keskittyvä hanke selvittää lajin elinympäristön hoitotoimien vaikutusta sen esiintymiseen. Harjusinisiiven nykyinen elinalue löytyy Säkylänharjulta. Jos sen populaatio arvioidaan riittävän suureksi, siirretään yksilöitä Lopella sijaitseville kunnostetuille harjukohteille. Siirtoistutus on suunniteltu toteutettavaksi kesällä 2016.

”Lajin säilymiselle on valtava riski elää vain yhdessä paikassa. Siirtoistutusta kannattaa yrittää, sillä meillä on jo hyviä kokemuksia toisen perhoslajin, pikkuapollon, siirtämisestä”, kertoo tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tukea lajisuojelulle ja uhanalaisarvioinnille

Putte-hankkeiden avulla saadaan arvokasta tietoa Suomen metsien lajimäärästä, lajien uhanalaisuudesta ja suojelukeinojen tehosta. Vuodesta 2003 toimineessa ohjelmassa on jo löydetty yli 1600 Suomelle uutta lajia, joista noin 350 on myös tieteelle aiemmin tuntemattomia. Hankkeiden ansiosta tuhansia uusia lajeja on pystytty ottamaan mukaan tuoreimpaan, vuonna 2010 toteutettuun lajien uhanalaisarvioon. Nyt katseet kääntyvät jo kohti seuraavaa uhanalaisarviointia.

”Vuonna 2010 uhanalaisuusarviointiin saatiin mukaan noin puolet maamme lajistosta, mikä on MM-kullan arvoinen suoritus. Silti esimerkiksi kätköpistiäisten uhanalaisuutta pystyttiin arvioimaan vain noin 30 prosentin osalta. Onneksi tilanne paranee uuden kätköpistiäishankkeen myötä”, toteaa ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.

• PUTTE-hankkeet vuosille 2014–2016 sekä lisätietoja tutkimusohjelmasta (ymparisto.fi)
• Suomen lajien punainen lista 2010 (ymparisto.fi)
• Tiedote pikkuapollon onnistuneesta siirtoistutuksesta vuonna 2013 (ymparisto.fi)
• Metsien monimuotoisuusohjelma METSO (metsonpolku.fi)

Lisätietoja:

projektipäällikkö, Putte-hankekoordinaattori Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 647, [email protected]

ympäristöneuvos Mikko Kuusinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 144, [email protected]

tutkijatohtori Kare Liimatainen, Helsingin yliopisto, p. 050 3087 471, [email protected]

tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 164, [email protected]

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:

• Kuva 1. Äärimmäisen uhanalainen harjusinisiipi (Scolitantides vicrama) elää Suomessa ainoastaan Säkylänharjulla. Kuvassa naaras munii isäntäkasvina toimivan kangasajuruohon lehdelle. Kuva: Juha Jantunen.

• Kuva 2. METSO-ohjelmassa turvattua metsälehmuslehtoa Hollolasta. Uudessa Putte-hankkeessa selvitetään jalopuulehtojen maaperän sienilajistoa DNA-menetelmin. Kuva: Markku Meriluoto.