Uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu on käynnistynyt
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
Vuoteen 2035 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta.
Suunnitelma sisältää toimia päästöjen vähentämiseksi nk. taakanjakosektorilla. Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.
Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.
”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä laajasti eri ryhmiä kuunnellen. Kaikkien ilmastotoimien edistymistä ja riittävyyttä hiilineutraaliuspolulla tarkastellaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan laajasti
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö. Suunnitelman laadinnan tueksi on lokakuussa 2020 asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan aikataulullisesti rinnakkain työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltavan ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Molemmissa suunnitelmissa käytetään yhtenevää tietopohjaa, esimerkiksi samaa perusskenaariota valmistelutyön lähtökohtana. Peruskenaariossa kuvataan, miten päästöt kehittyvät nykyisillä toimenpiteillä. Peruskenaarion pohjalta arvioidaan tarvetta lisätoimille.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelua tukee Hiisi-hanke, jossa arvioidaan suunnitelman ja strategian vaikutuksia mm. eri päästösektoreille, toimialoille, talouteen, terveyteen ja ympäristöön.
”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa kuullaan ja osallistetaan eri tahoja monipuolisesti. Suunnitelman vaikutuksia yhdenvertaisuuteen arvioidaan aiempaa laajemmin”, kertoo työryhmän jäsen, ympäristöneuvos Magnus Cederlöf.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on tarkoitus valmistella siten, että valtioneuvosto voi hyväksyä asiaa koskevan selonteon syksyllä 2021. Suunnitelman valmistelun etenemisestä järjestetään kaikille avoin tilaisuus tammikuussa 2021.
Lisätietoja:
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, [email protected]
ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, p. 029 525 0060, [email protected]
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli nk. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea” valmistui vuonna 2017.