Uhanalaisten lajien kansainväliseen kauppaan tarpeellisia tiukennuksia – Vahvempaa suojelua norsuille ja uhanalaisille mereneläville
Tänään 28.8. päättyneessä uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa sääntelevän CITES-sopimuksen osapuolikokouksessa otettiin merkittäviä askelia luonnon ja lajien turvaamiseksi. EU edisti onnistuneesti muun muassa useiden uhanalaisten merenelävien ja matelijoiden sekä norsujen suojelua.
Kokouksessa hyväksyttiin EU:n tukemat ehdotukset neljän uhanalaisen rauskukalan, makrillihaiden ja kolmen merimakkaralajin lisäämisestä kansainvälisen kaupan sääntelyn piiriin. Sääntelyn lisääminen on merkittävä edistysaskel, sillä sen avulla voidaan hillitä lajeja uhkaavaa ylikalastusta.
Myös useita muita lajeja lisättiin kansainvälisen kaupan sääntelyn piiriin, muun muassa kirahvit. Lisäksi esimerkiksi usean kilpikonnalajin suojelun säädöksiä tiukennettiin.
Norsuille vahvempaa suojelua
Norsujen suojelussa edistyttiin, kun kokouksessa päätettiin kieltää afrikannorsujen siirto luonnosta niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle eläintarhoihin.
Asiasta käytiin kiivasta keskustelua, koska alkuperäiseen ehdotukseen sisältyi joitakin merkittäviä ongelmakohtia. Ehdotus olisi esimerkiksi kieltänyt eläintarhoissa jo olevien norsujen siirtämisen kokonaan, jolloin norsut olisi pitänyt pahimmillaan lopettaa, jos niitä täytyisi siirtää esimerkiksi eläintarhan lopettaessa toimintansa.
Ongelmakohdat onnistuttiin ratkaisemaan EU:n johdolla yhteistyössä ehdotuksen tekijöiden kanssa ja päätöslauselma hyväksyttiin selvällä enemmistöllä.
”EU pyrkii edistämään norsujen suojelua kaikin mahdollisin tavoin. Olemme tyytyväisiä nyt tehtyyn päätökseen, joka tukee entistä paremmin norsujen suojelua, huomioi mahdolliset erityistilanteet ja sisältää tarvittavan CITES-viranomaisten kontrollin”, ympäristöneuvos Esko Hyvärinen kertoo.
Keskustelut norsunluun kansallisen kaupan rajoittamisesta johtivat päätökseen, jonka mukaan osapuolet raportoivat norsunluun kansallisista markkinoista alueellaan seuraavaan CITESin pysyvän komitean istuntoon mennessä.
Kokouksessa keskusteltiin myös CITES-sopimuksen visiosta. CITESin uudeksi tavoitteeksi asetettiin saattaa kaikki eläinten ja kasvien kansainvälinen kauppa lailliseksi ja kestäväksi vuoteen 2030 mennessä.
Kokous järjestettiin 17.-28.8. Genevessä. Suomi toimi kokouksessa EU:n puheenjohtajamaan mukaisessa roolissa koordinoiden EU:n ja jäsenmaiden toimintaa.
CITES-sopimus
CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kansainvälistä kauppaa. Sopimukseen on liitetty yli 35 000 luonnonvaraista kasvia ja eläintä, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. CITES-sopimuksen lajien kansainvälistä kauppaa säännellään vienti- ja tuontiluvin, myyntiluvin sekä rajoituksin.
CITES-sopimus tuli voimaan vuonna 1975 ja sen on allekirjoittanut 183 maata. Sopimus on toimeenpantu EU-maissa EU:n omalla CITES-lainsäädännöllä.
- CITES-sopimuksen 18. osapuolikokouksen verkkosivu (cites.org)
- Lisätietoa CITES-sopimuksesta (ymparisto.fi)
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, [email protected], p. +358 295 250 094
Ylitarkastaja Marja Pylvänäinen, Suomen ympäristökeskus, [email protected], p. +358 295 251 529