Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Näkökulma
Tiedediplomatia edistää arktisen alueen ympäristönsuojelua

Ympäristöministeriö
20.5.2021 14.30
Kolumni

Arktinen alue on lämmennyt muuhun maailmaan verrattuna osittain jopa kolminkertaisesti viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Tämä on ollut nopeampaa kuin on odotettu. Arktisen neuvoston ja sen jäsenmaiden tuottama tieto alueen ympäristön tilasta ja arktisten maiden välinen "tiedediplomatia" onkin äärettömän tärkeää, jotta voimme ymmärtää alueella tapahtuvaa muutosta ja sen vaikutuksia, kirjoittaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Tieto arktisten alueiden ympäristön tilasta auttaa meitä suojelemaan aluetta ja operoimaan siellä turvallisesti. Kuten usein on sanottu, se mikä arktisella alueella tapahtuu, ei pysy siellä. Siksi arktisten maiden välinen yhteistyö, tiedonvaihto ja avoin data ovat kriittisen tärkeitä, jotta voimme turvata muutosten seurannan ja luoda riittävän tietopohjan päätöksenteolle. Tämä tiedediplomatia on tuottanut tietoa hyödynnettäväksi niin paikallisen tason päätöksenteossa kuin maailmanlaajuisilla areenoilla.

Arktisen neuvoston ministerit julkaisivat Islannissa 20.5.2021 julkilausuman, joka nostaa vahvasti esille ilmastonmuutoksen vakavuuden, tarvittavat päästöjen vähentämistoimet sekä ympäristönsuojelun tärkeyden. Arktisen neuvoston työ ei ole pysähtynyt suurvaltapoliittisiin haasteisiin tai eriäviin poliittisiin näkemyksiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen merkityksestä. Tuore esimerkki tästä on Yhdysvaltain palaaminen takaisin Arktisen neuvoston yhteiseen vapaaehtoiseen mustan hiilen päästöjen vähentämistavoitteeseen. Arktisen neuvoston maat ovat nyt etenemässä vahvasti kohti tavoitetta, jonka mukaan päästöjä pitäisi vähentää 25-33 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2013 tasosta.

Seuraavat kaksi vuotta Venäjä toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Samana aikana Suomella on uusi tärkeä rooli johtaa Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmää. Suomen johdolla tullaan laatimaan arktiselle alueelle luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma. Se tulee tukemaan YK:n biodiversiteettisopimuksen uusia maailmanlaajuisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, joista sovitaan Kiinassa syksyllä 2021. Luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajuus on jälleen osoitus Suomen arktisesta osaamisesta – meillä on paljon annettavaa.

Uusi raportti arktisten maa-alueiden luonnon monimuotoisuuden tilasta osoittaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä ja osin ennustamattomia muutoksia maaekosysteemeissä. Eteläisempien ekosysteemien lajit siirtyvät arktiselle alueelle, puuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja eteläiset tuhohyönteiset ja taudinaiheuttajat lisääntyvät. Muutokset tärkeiden ravintona käytettävien lajien elinympäristöissä ja määrissä vaikuttavat arktisten alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen ruokaturvallisuuteen, toimeentuloon ja kulttuuriin. Arktisella alueella ekologisen kestävyyden varmistaminen on siis kriittisessä roolissa myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta.

Suomi toimi Islannin puheenjohtajuuskaudella (2019-2021) Arktisen neuvoston meriympäristönsuojelutyöryhmän puheenjohtajana. Se edistää ympäristöturvallisuutta yhdessä merenkulun organisaatioiden kanssa. Merien roskaantuminen ilmenee vakavana uhkana myös Jäämerellä. Niiden vähentämiseksi neuvoteltiin Arktisen alueen yhteinen meriroskien vähentämisen toimintaohjelma. Suomen ja Yhdysvaltojen johdolla valmisteltiin katsaukset ilmastonmuutoksen vaikutuksesta meriympäristöön ja perinteisesti merestä riippuvaisten alkuperäiskansojen elinoloihin. Uutena hankkeena on käynnistynyt keskisen Jäämeren aavan meren alueen suojelua ja kestävää käyttöä tukeva hanke, jossa Suomi on yksi hankkeen vetäjistä. Osaamisellemme on siis käyttöä tässäkin.

Ministerikokouksessa julkaistut raportit osoittavat ilmaston nopean lämpenemisen ja ympäristömuutosten seuraukset arktisella alueella – toivottavasti nämä tiedejulkaisut leviävät myös suomalaisen yleisön keskuudessa.

Kirjoittaja

Juhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]

Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia