Hyppää sisältöön
Media

Suomi on hyväksynyt elohopeasopimuksen

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 5.6.2017 9.27
Tiedote

Suomi on hyväksynyt elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen. Ratifioimiskirjamme luovutettiin YK:n pääsihteerille New Yorkissa 1.6.2017. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 18.5. jolloin saavutettiin vaadittu 50 ratifioinnin raja.

Sopimuksen tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä ehkäisemällä elohopeapäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään.  Sopimus on maailmanlaajuinen ja se valmisteltiin v. 2009 – 2013 YK:n ympäristöohjelman puitteissa.

Sopimus on Suomelle ja arktisille maille erityisen tärkeä.  Elohopea on kaukokulkeutuva ja napa-alueille kertyvä myrkyllinen aine. Muun muassa Aasiassa tapahtuvan hiilenpolton aiheuttamat päästöt ovat merkittävä ympäristössä esiintyvän elohopean lähde. Pitkällä aikavälillä päästöjen vähenemisen odotetaan näkyvän esimerkiksi Suomessa syöntirajoitusten kohteena olevien petokalojen elohopeapitoisuuksien alenemisena.

Minamatan yleissopimus kattaa elohopean koko elinkaaren malmin louhinnasta elohopeajätteen käsittelyyn. Tarkoituksena on kieltää merkittävimpien elohopeaa sisältävien tuotteiden kuten tiettyjen paristojen, lamppujen, kosmetiikan, torjunta-aineiden ja mittalaitteiden tuonti, vienti ja valmistus. Lisäksi sillä kielletään elohopean käyttö tietyissä teollisissa valmistusprosesseissa kuten kloorialkaliteollisuudessa.

Lisäksi sopimuksella rajoitetaan elohopean kansainvälistä kauppaa ja elohopean tuotantoa sekä velvoitetaan osapuolet kestävään jätehuoltoon ja turvalliseen elohopean varastointiin. Myös amalgaamin käyttöä hampaiden paikkauksessa tulee vähentää merkittävästi. Erityisesti kehitysmaissa pyritään luopumaan elohopean käytöstä pienimuotoisessa kullankaivussa. Lisäksi hiilenpolton sekä jätteenpolton elohopeapäästöjä ilmaan tulee rajoittaa.

EU:n lainsäädäntö täydennettiin vastaamaan sopimuksen velvoitteita kun EU:n uusi elohopea-asetus hyväksyttiin aiemmin tänä keväänä.  

Suomessa elohopean käyttö on vähäistä. Maassamme ei esimerkiksi harjoiteta sellaista kullankaivua, jossa elohopeaa hyödynnettäisiin asetuksessa mainitulla tavalla. EU:ssa on jo aiemmin sovittu luovuttavan elohopean käytöstä kloorialkaliteollisuudessa. Myös hammasamalgaamin käyttö Suomessa on vähentynyt vuosien mittaan. Vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan alle 3 prosentissa hammaspaikkauksia käytettiin amalgaamia.

Minamatan sopimuksen on allekirjoittanut 128 valtiota ja toistaiseksi sen on ratifioinut Suomi mukaan lukien 54 maata.  Ensimmäinen osapuolikokous pidetään syyskuussa Genevessä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri, ympäristöministeriö, p. 0400 731 203, [email protected]