Selvitys: Suomalainen elinkeinoelämä ymmärtää luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyden – toimia on kuitenkin vahvistettava

Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.

”Pantsarin selvitys antaa kattavan kuvan yritysten luontotoimien potentiaalista. Selvityksessä on useita varteenotettavia suosituksia valtiolle, kuten ilmastopolitiikan pyöreän pöydän laajentaminen luontopolitiikkaan ja uusien kannustimien luominen maanomistajien luonnonsuojelutoimille. Itse ajattelen, että voisimme selvityksen hengessä perustaa Suomen luontopankin, jonne valtio voisi hankkia arvokkaita luontokohteita yritysten tekemän kompensaation mahdollistamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Elinkeinoelämä ja luonnon monimuotoisuus -selvityksessä haastateltiin noin viittäkymmentä organisaatiota: toimialaliittoja, yrityksiä ja rahoituslaitoksia. Selvityksessä havaittiin, että elinkeinoelämässä tehdään jo runsaasti luontokatoa hillitseviä toimia, mutta niitä on edelleen vahvistettava. Kahdeksan kymmenestä haastatellusta toimialaliitosta on laatinut tai on laatimassa omaa biodiversiteettitiekarttaansa tai selvityksiä, miten toimiala voi osaltaan pysäyttää luontokatoa. Ilmastonmuutoksen hillintä on kasvattanut elinkeinoelämän valmiuksia luontokadon ratkaisemisen suhteen ja näiden ratkaisupolut kulkevat pitkälti samaa reittiä.

"Luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon vahvistamisesta toivottaisiin innostavaa yhteistä kansallista projektia, jossa julkinen ja yksityinen sektori tekisivät laajemmin yhteistyötä, toimijoille annettaisiin tunnustusta jo tehdystä työstä ja yksityinen sekä julkinen sektori kehittäisivät yhdessä markkinamekanismeja, jotka toisivat tulevaisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä parantaisi yritysten ja maamme kilpailukykyä", selvityshenkilö Mari Pantsar summaa.

Luonto-osaajista on suuri kysyntä

Selvityksen mukaan elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen ja alan osaajista on suuri kysyntä. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin. Tällä hetkellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on kuitenkin valtava puute osaamisesta. Valtion toivotaan selvityksen mukaan kiinnittävän erityistä huomiota osaajapulaan, sillä osaamisen ja osaajien puute voi nousta merkittäväksi haasteeksi luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Yritykset toivovat ennakoitavuutta sääntelyyn

Elinkeinoelämässä toivotaan, että luontokatoa ratkaistaisiin pääasiassa markkinalähtöisesti ja vapaaehtoisin toimin nykyisen sääntelyn puitteissa. Lisäksi toivotaan, että hyvistä toimista palkittaisiin esimerkiksi verotuksellisin kannustimin. Selvityksen mukaan sääntelyn tulisi toimia pääasiassa perälautana, jos tavoitteita ei vapaaehtoisesti saavuteta. Uuden sääntelyn sijaan tulisi selvittää kuinka pitkälle päästään vahvistamalla olemassa olevaa sääntelyä. Elinkeinoelämässä toivotaan, että myös valtio tekisi itse enemmän esimerkiksi markkinoiden luomisessa julkisten hankintojen kautta.

Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioita

Selvityksen mukaan suuri osa elinkeinoelämästä kannattaa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on mukana uudessa luonnonsuojelulaissa, joka tulee voimaan 1. kesäkuuta. Kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.

Selvityshenkilö ehdottaa, että valtio edistää vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden ja muiden luontoarvomarkkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla vivutetaan yksityistä rahoitusta mukaan. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia.

Mikäli vapaaehtoisilla toimilla ei olla oikealla polulla luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä, tehtäisiin ekologisista kompensaatioista velvoittavia. Päätös ekologisten kompensaatioiden velvoittavuudesta ja velvoittavuuden säännöistä tehtäisiin vuonna 2027.

Riskien lisäksi kannattaa etsiä mahdollisuuksia

Selvityksen mukaan luontokadon pysäyttäminen nähdään yrityksissä pääsääntöisesti riskinhallintakysymyksenä ja vastuullisuus- ja raportointikysymyksenä. Luontokadon pysäyttämistä pidetään välttämättömänä tulevaisuuden toimintaedellytyksille. Edelläkävijäyritykset näkevät luontokadon pysäyttämisessä myös liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi luontoarvomarkkinoissa, kaupunkien luontopohjaisissa ratkaisuissa, ennallistamisessa ja kiertotalousratkaisuissa.

Koska luontokato ja ilmastokriisi kiihdyttävät toisiaan ja niiden ratkaisemisessa on paljon synergioita, nämä tulisi riskeineen ja liiketoimintamahdollisuuksineen nostaa johtoryhmien ja hallitusten agendalle. Lisäksi yritysten tulisi kertoa luontotoimistaan ja siitä, miten ydinliiketoimintaa muutetaan luontopositiivisemmaksi.

Lisätietoja:

Mari Pantsar
selvityshenkilö
p. 050 3820755

Heikki Isotalo
ministerin erityisavustaja, ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt
p. 040 8617 204
[email protected]
 
Antti Heikkinen
ministerin erityisavustaja
p. 050 348 1406
[email protected]

Tarja Haaranen
ylijohtaja
p. 050 322 6029
[email protected]