Saimaannorpan suojelutyöryhmä: Norppakanta on jatkanut vakaata kasvuaan, kiitos hyvän yhteistyön
Saimaannorpan suojelutyöryhmä luovutti tänään uudistetun saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman ministeri Emma Karille. Strategian ja toimenpidesuunnitelman valmistelun lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisen toiminta Saimaalla. Tavoitteena on varmistaa norppakannan vakaa kasvu niin, että kannan koko, rakenne ja levinneisyysalue saavuttaisivat suotuisan suojelun tason. Norppakanta on vuosina 2017-2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia.
Ympäristöministeriö ja Etelä-Savon ELY keskus
”Kiitän suojelutyöryhmää, asiantuntijoita ja lukuisia vapaaehtoisia hienosta työstä ainutlaatuisen saimaannorppamme suojelemiseksi. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje, ja se vaatii aktiivisia suojelutoimia. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen, mutta sukupuuton riski vähenee kannan kasvaessa,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Tänään luovutetussa raportissa todetaan, että vuosille 2017–2021 laadittu suojelustrategia on pääosin onnistunut tavoitteissaan. Päivitystyössä erityisen tärkeää on ollut norppakannan seurannan ja tutkimuksen kautta saatu tieto. Oleellista on myös ollut ollut tunnistaa ja ehkäistä mahdollisia uusia uhkatekijöitä, arvioida vapaaehtoisuuteen perustuvien ja olemassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien keinojen mahdollisuuksia sekä kehittää uusia toimenpiteitä kannan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Seuraavalle viisivuotiskaudelle ehdotetaan mm. kevätaikaiseen kalastukseen tarkoitetun norppaturvallisen rantarysän kehittämistä vapaa-ajankalastukseen, toimintasuunnitelman laatimista norppakannan terveystilan seurantaan ja sairaiden sekä vammautuneiden yksilöiden hoitoon sekä norppamatkailun eettisten ohjeiden laatimista yhdessä matkailualan kanssa. Lisäksi työryhmä katsoo tarpeelliseksi jatkaa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa saimaannorpan suojelussa ja kannan seurannassa, kuten pesälaskentaa ja apukinosten tekoa, sekä norppien pesimä- ja karvanvaihdonaikaisen häiriön vähentämistä koskevaa viestintää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa norppakannan kehitykseen
Saimaannorppakanta kasvoi tarkasteluvuosina keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä oli suojelun strategian tavoitteen mukaista. Syntyneiden kuuttien määrä on samana ajanjaksona vakiintunut noin 90 yksilöön vuodessa. Vielä vuonna 2012 norpan talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena. Kannan vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 norpan uhanalaisuusluokkaa voitiin kuitenkin laskea äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Välitavoitteeksi asetettu kannan koko 400 yksilöä saavutettiin vuonna 2019, jolloin Metsähallitus arvioi talvikannan kooksi noin 408 yksilöä.
Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos. Kuutit joutuvat alttiiksi kylmettymiselle, veden korkeuden vaihteluille ja pedoille erityisesti lauhoina ja vähälumisina talvina, jolloin niillä ei ole lumikinosten antamaa suojaa, mikä lisää kuolleisuutta. Apukinosten rakentaminen on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa pesinnän onnistumista vähälumisina talvina.
Saimaannorpan suojelutyöryhmä on jäsenistöltään laajapohjainen, sillä siinä ovat edustettuna keskeiset maakunnalliset ja valtakunnalliset sidosryhmät sekä asiantuntijatahot. Päävastuu suunnitelman toteuttamisesta on viranomaisilla, mutta Saimaan alueen asukkaat ja keskeiset sidosryhmät ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta avainasemassa. Työryhmään kuuluvien tahojen välillä on luottamus siitä, että yhdessä toimien norppakannan kasvu pysyy hyvällä tasolla.
Lisätietoja
Jari Mutanen
ylijohtaja
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 026 830
[email protected]
Arto Ustinov
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 239
[email protected]
Esko Hyvärinen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 094
[email protected]