Riskialttiiden pohjavesialueiden määrä kasvanut selvästi
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Suomessa on 353 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa.
Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla. Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.
Lisäksi Suomessa on yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.
Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi. Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.
Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.
Suojelusuunnitelmia ja lisätutkimuksia pohjavesialueille
Pohjavesien ennaltaehkäisevä suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Hallitusohjelman mukaan pohjaveden suojelua ja riskienhallintaa on tehostettava sekä pohjavesialueiden rajojen tarkistamista jatkettava.
Ympäristöministeriö on avustanut suojelusuunnitelmien laatimisessa. Suunnitelmia ja niiden päivittämistä tarvitaan erityisesti riskialueille ja tilaltaan huonoille pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa esitetyt riskinhallintatoimet on toteutettava, jotta riskit vähenevät ja hyvä raakavesi voidaan turvata tulevaisuudessakin.
Tieto pohjavesialueista ja pohjaveden virtauksista on usein riittämätöntä, minkä vuoksi vesiensuojelutoimet voivat joillakin alueilla jäädä puutteellisiksi. Toisaalta epätarkan tiedon takia liian suureksi rajatut pohjavesialueet voivat tarpeetta rajoittaa joidenkin alueiden käyttöä ja aiheuttaa elinkeinonharjoittajille lisäkustannuksia. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö on suunnannut rahoitusta pohjavesialueiden lisätutkimuksiin. Niiden perusteella useiden pohjavesialueiden rajauksia on pienennetty ja muutamien laajennettu. Tutkimukset ovat kuitenkin kalliita, joten niitä pystytään tekemään vain vähän tarpeisiin nähden.Talousveden laatu turvataan
Vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä puolet on pohjavettä ja 15 prosenttia tekopohjavettä, jota muodostetaan johtamalla pintavettä maaperään. Haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen.
Talousvettä toimittaville vesihuoltolaitoksille on valmisteilla helppokäyttöinen sähköinen riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan entistä kattavammin talousveden laadun riskit. Näin voidaan kohdistaa korjaavat toimet tunnistettuihin riskeihin ja parantaa varautumista erityistilanteisiin. Myös jätevesien puhdistuslaitoksille laaditaan riskienhallintajärjestelmä.
Riskihallintajärjestelmät ovat kaikkien vesihuoltolaitosten käytössä vuonna 2015. Riskienhallintajärjestelmien laatiminen kuuluu hallitusohjelman hyvinvointipolitiikan kirjaukseen kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta. Hankkeet toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.
Ministeriöiden välisen työnjaon mukaan ympäristöministeriö vastaa pohjavesien suojelusta. Pohjavesivaroihin ja vedenhankintaan liittyvät kysymykset kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa talousveden laadusta.
Pohjavesien tilaa on arvioitu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset). Tarkempaa alueellista tietoa pohjavesien tilasta löytyy ELY-keskusten tiedotteista:
- Etelä-Pohjanmaa: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pohjavesien hyvä tila on vaarantumassa?
- Etelä-Savo: Etelä-Savon pohjavesien hyvä tila on vaarantunut
- Häme: Hämeen pohjavesien hyvä tila on yhä vaarantunut
- Kaakkois-Suomi: Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät Kaakkois-Suomen pohjavesien tilassa
- Kainuu: Kainuun riskialtteimmat pohjavesialueet ovat taajama-alueilla
- Keski-Suomi: Keski-Suomen pohjavesien hyvä tila on vaarantunut
- Lappi:Pohjavesien tila on Lapissa hyvä – riskialueitakin löytyy
- Pirkanmaa: Pirkanmaan pohjavedet pääosin hyvässä tilassa
- Pohjois-Karjala: Pohjois-Karjalan pohjavesien hyvä tila on osin vaarantunut
- Pohjois-Pohjanmaa: Pohjavesien tila Pohjois-Pohjanmaalla
- Pohjois-Savo: Pohjavesialueiden riskinarviointi ja tilan luokittelu päivitetty Pohjois-Savossa
- Uusimaa: Ihmisten toiminta uhkaa pohjavettä Uudellamaalla
- Varsinais-Suomi: Lounais-Suomen pohjavesien hyvä tila on vaarantunut
Lisätietoja:
Pohjaveden tila: Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. 040 196 3642
[email protected]
Pohjavesivarat: Neuvotteleva virkamies Minna Hanski, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 360, [email protected]
Talousveden laatu: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]