Rakentamisen sivuvirroista saatavan datan avulla yhden jätteestä tulee toisen raaka-ainetta
Rakentamisen ja teollisuuden sivuvirtojen synnyttämiin materiaaleihin ja jätteisiin voidaan kytkeä kiertotalouden kannalta arvokasta tietoa. Motiva Services kehittää parhaillaan konseptia datapohjaiselle materiaalikiertoalustalle, jotta hyödyntämiskelpoiset sivuvirrat saataisiin tehokkaammin kiertoon esimerkiksi uusina rakennusaineina. Ryhti-hanke ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ) muodostavat tärkeän osan ekosysteemiä.
Motiva Oy:n ydintehtävänä on kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Paula Eskola toimii yhtiössä kiertotalouden johtavana asiantuntijana.
”Työmme lähtee siitä, että haluamme edistää teollisia symbiooseja, joissa yhden jäte on toisen raaka-ainetta. Sitä kautta syntyy myös uutta liiketoimintaa. Vuodesta 2014 lähtien näitä symbiooseja on toteutettu alueellisissa kehityshankkeissa eri puolilla Suomea”, Motivan johtava asiantuntija Eskola taustoittaa.
Yrityksille ja kunnille palveluita tarjoavassa Motiva Services -tytäryhtiössä on viime aikoina erityisesti tutkittu, miten datan hyödyntämisellä saisi hyötyjä ja keinoja kiertotalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan edistämiseksi.
”Jotta rakentamisen, teollisuuden, kuntien ja muiden toimijoiden sivuvirroista sekä jätteistä syntyvät materiaalit ja markkinat saataisiin tehokkaammin saatettua yhteen, nousi tarve digitaaliselle alustalle. Alusta voisi palvella muun muassa suunnittelijoita tarjoamalla tietoa materiaalikiertojen tueksi”, Eskola sanoo.
Materiaalikiertoalusta edistää datapohjaista kiertotaloutta
Pari vuotta sitten Motiva ja ympäristöministeriö kehittivät yhteistyössä Materiaalitori.fi-tietoalustan. Palvelun avulla yritykset voivat jo nyt hakea jätteilleen ja sivuvirroilleen markkinaehtoista hyödyntäjää tai palveluntarjoajaa.
”Nyt visionamme on kehittää Materiaalitoria laajempaa, kansainvälisesti skaalautuvaa datapohjaista materiaalikiertoalustaa ja ekosysteemiä. Se kokoaa materiaalikiertoihin liittyvät toimijat ja tietoalustat yhteen”, Paula Eskola kertoo.
Ajatuksena on edesauttaa kiertotaloutta datan avulla, sillä materiaaliin voidaan kytkeä tietoa sen ominaisuuksista, sijainnista, saatavuudesta ja käyttötarkoituksista. Esimerkiksi talo- tai tierakennusten tilaajat ja suunnittelijat tulevat hyötymään alustasta.
”Yhteentoimivuus on keskeistä. Pyrimme siihen, että data standardoitaisiin. Euroopan unionin tasolla dataa harmonisoidaan esimerkiksi GAIA-X-kehitystyössä. Tavoitteena on saada avoimet rajapinnat mahdollisimman hyvin hyödynnettäviksi toimijoiden kesken”, Eskola sanoo.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tärkeä datalähde materiaalikierrolle
Motivassa on tunnistettu, että julkisista lähteistä on lähitulevaisuudessa saatavilla paljonkin dataa maankäyttö- ja rakennuslakiuudistuksen myötä. Lakiin on muun muassa tulossa vaatimuksia purkumateriaalirekistereistä. Tässä kohtaa myös ympäristöministeriön Ryhti-hanke ja sen luoma yhtenäinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ) astuu kuvaan.
RYTJ:n lisäksi julkisia rekisteritietoja saataisiin kiertotalouden data-alustalle muun muassa ympäristöministeriön johdolla kehitettävästä jäte- ja tuotetietojärjestelmästä. Materiaali- ja palvelutarpeista tulisi tietoa myös muista julkisista sekä kunnallisista tietojärjestelmistä.
Yksityiset toimijat, jotka kytkeytyvät data-alustaan, ovat esimerkiksi materiaalia ostavat tai tarjoavat tahot sekä kiertotalouspalveluita tuottavat palveluntarjoajat. Alustan toteutuessa data liikkuisi lisäksi data-alustan sekä muiden kiertotalousalustojen, -markkinapaikkojen ja datapalveluiden välillä.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan toimijoille
Paula Eskola näkee, että käsillä on valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimijoille, jotka tekevät materiaaleista hyödynnettäviä.
”Esimerkiksi suunnittelijoilla ja konsulteilla on mahdollisuus auttaa asiakkaitaan niin, että rakennuksissa hyödynnettäisiin yhä enemmän uusiomateriaaleja”, Eskola vinkkaa.
Tällä hetkellä data-alustakonseptin ja -toimintamallin kehitystyötä tehdään useissa alueellisissa hankkeissa esimerkiksi Pirkanmaalla ja juuri käynnistyneessä kehityshankkeessa Helsingin kaupungin kanssa. Valmistelussa on lisäksi rakennusten purkumateriaalien hyötykäyttöön keskittyviä hankkeita Helsingin metropolialueen, Uudenmaan Kiertotalouslaakson sekä Turun seudun kanssa. Kehitystyön tuloksena on määrä syntyä vastaavissa kohteissa monistettava toimintamalli, joka skaalautuu myös kansalliselle tasolle.
”Alustan tekninen toteutus on vielä avoinna. Jotta varsinainen materiaalikiertoalusta saataisiin rakennettua, Motiva Services selvittää vaihtoehtoja erilaisista liiketoimintamalleista ja kumppaneista alustan toteutusta varten. Kannattaa olla meihin yhteydessä, jos asia kiinnostaa”, Eskola kannustaa.
