Pariisin ilmastosopimuksen säännöstön laatiminen eteni Bonnissa
Tiilikainen: ”Alustavat rakennuspalikat sitoumusten tiukentamiselle koossa”
YK:n ilmastokokous päättyi varhain lauantaina Saksan Bonnissa. Kokouksessa neuvoteltiin Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Eteneminen neuvottelukysymyksissä oli epätasaista: Pariisin sopimuksen viisivuotisarviointien alustavista elementeistä saatiin sopu, mutta hankaliksi kysymyksiksi osoittautuivat päästöjen ja niiden vähentämisen raportointi ja seuranta.
”Ilmastotieteen tuoreiden raporttien valossa tarvitsemme lisää kunnianhimoa ja prosessin, jolla sitä voidaan parantaa. Olen tyytyväinen, että alustavat rakennuspalikat maiden sitoumusten tiukentamiselle ovat nyt koossa. Työ jatkuu näiden pohjalta”, asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Päästöjen raportoimista koskevat neuvottelut etenivät hitaammin, koska maiden näkemyksissä toistui Pariisin sopimuksen hengen ja kirjaimen vastainen erottelu kehittyneisiin ja kehittyviin maihin. Pariisin sopimuksen keskeinen periaate on kaikille yhteiset raportointi- ja seurantavelvoitteet.
”Säännöt on saatava valmiiksi ensi vuonna, tai sopimuksen ja koko prosessin uskottavuus kärsii”, Tiilikainen sanoo.
Rahoitus jälleen keskeinen kiistakysymys
Ilmastotoimien rahoitukseen liittyvät asiat olivat kokouksessa esillä voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Aivan kokouksen loppumetreille asti osapuolet kiistelivät rahoituksen ennakoitavuutta koskevista kohdista sekä siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista varten perustettu rahasto valjastetaan palvelemaan Pariisin sopimusta.
”Kiistat rahoituksesta heijastelivat myös valtaosaan muista asiakohdista”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.
Kehittyvät maat vaativat tiukoin äänenpainoin teollisuusmailta nopeampia päästövähennystoimia ja rahoituksen varmistamista kehittyvien maiden ilmastotoimille jo ennen Pariisin sopimuksen voimaantuloa. Osoituksena omasta sitoutumisestaan Suomi talletti viimeisen kokousviikon aikana hyväksymiskirjansa sekä Kioton sopimuksen Dohan-muutoksesta että Montrealin pöytäkirjan Kigalin-muutoksesta. Maat sopivat myös että nopeista toimista ja rahoituksesta keskustellaan erillisissä sessioissa kahdessa seuraavassa osapuolikokouksessa.
Alkuperäiskansojen rooli vahvistuu, sukupuolten välinen tasa-arvo ja maatalous huomioidaan vastedes kokonaisvaltaisemmin
Merkittävä edistysaskel Bonnissa oli alkuperäiskansojen foorumin toiminnan käynnistämisestä saatu sopu. Foorumin tehtävänä on parantaa tiedonjakoa ja osallistumista sekä tuoda alkuperäiskansojen perinteistä tietoa päätöksenteon tueksi.
”Neuvottelutulos on historiallinen ja merkityksellinen kaikkien alkuperäiskansojen kannalta”, Saamelaiskäräjiä Suomen valtuuskunnassa edustanut Inka Saara Arttijeff sanoo.
Foorumin ensimmäinen tehtävä on järjestää epävirallinen osapuolten ja alkuperäiskansojen välinen kokous keväällä 2018.
Neuvottelujen valopilkkuja olivat myös päätökset maataloutta käsittelevän työn jatkosta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan toimintaohjelman hyväksyminen. Maatalous huomioidaan vastedes paremmin sekä päästövähennysmahdollisuutena että sektorina, jonka tulee sopeutua muutokseen. Päätös myös ohjaa kansainvälisesti maatalouteen liittyviä toimia esim. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:ssa. Neuvottelujen rinnakkaispuheenjohtajana toimi Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintaohjelma edistää naisten tasa-arvoista osallistumista ilmastoneuvotteluissa sekä eri sukupuolten näkökulmien huomioimista ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa ja toimenpiteissä niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla esimerkiksi viestinnän, koulutuksen ja rahoituksen avulla.
Suomi perustamassa Irti hiilestä -liittoumaa
Varsinaisten neuvottelujen ulkopuolella yritykset, kansalaisjärjestöt, kunnat, kansalaiset ja sijoittajat järjestivät Bonnissa useita ilmastotapahtumia. Tapahtumiin osallistui yli 20 000 ihmistä. Suomi oli mukana muun muassa perustamassa Irti hiilestä -liittoumaa, joka kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta.
”Eri toimijoiden into vahvistaa uskoa, että päästöt voidaan kääntää laskuun riittävän nopeasti. Myös neuvotteluissa suhteellisen vaitonainen USA oli neuvottelusalien ulkopuolella äänekäs rakentavalla tavalla”, Tiilikainen summaa.
Lisätiedot
Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, [email protected]
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. 050 341 1758, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, [email protected]
Viestintäasiantuntija Riikka Lamminmäki, p. 050 5762604, [email protected] (haastattelupyynnöt)