Parhaan luontoteon palkinnosta kisaa 22 ehdokasta
Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea tiedottavat:
Parasta luontotekoa 2015-2016 etsivään kilpailuun ehdotettiin 22 luontotekoa. Suomen IUCN-komitean järjestämä kilpailu käytiin nyt kuudetta kertaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistaa kilpailun voittajan helmikuun alussa. Kilpailun voittajan julkistus on yksi maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden virallisen Luonnon päivät 2017 -ohjelmahankkeen tapahtumista.
Kilpailulla etsittiin organisaatiota, yritystä tai henkilöä, joka on omilla toimillaan turvannut suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja ekosysteemipalvelujen toimivuutta vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhtenä aiheena on innostaa uusia väestöryhmiä luontoon ja ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun merkitys. Siksi tällä kertaa etsittiin luontotekoa, joka vaikkapa vapaaehtoistyön avulla on innostanut erilaisia väestöryhmiä – lapsia, nuoria, eläkeläisiä, työttömiä tai uusia suomalaisia – ymmärtämään luonnon suojelun merkitystä ja siten edistämään uhanalaisten lajien tai ekosysteemien suojelua.
Kilpailuun tuli kaikkiaan 47 ehdotusta, jotka koskivat 22 ehdokasta. Kilpailun voittajan valitsee Suomen IUCN-komitea.
Kilpailuun osallistuvat luonnon monimuotoisuutta turvaavat teot ja ehdokkaat:
- Kosteikkojen rakentaminen yhdessä maanomistajien kanssa ja luonnon virkistyskäytön lisääminen (Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus, kosteikkohanke)
- Paikallisten asukkaiden aktivointi talkootyön avulla arvostamaan lähiympäristönsä erityislaatuisuutta (Annika Harlio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan perinnemaisemaryhmä)
- Kalan syntymäaltaan rakentaminen Someron Oinasjärveen kalojen lisääntymisen turvaamiseksi (Tapio Härkönen)
- Varhaiskasvatusta luontoaiheisten iltojen, teatterin, satutuntien ja retkien keinoin (Terhi Korpela ja Auli Hyyrynen, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ympäristökasvatusryhmä)
- Riistan elinympäristön hoidon vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa talousmetsissä (Esko Laitinen, Metsähallitus)
- Luontopolun rakentaminen kierrätetyistä maa-aineksista ja ravinto- ja rohdoskasveista tiedekeskus Heurekan ulkonäyttelyalueelle Vantaalla (Eija Lehmuskallio, NatureGate Promotions Finland Ltd)
- Vesistöjen rakennustöihin vaikuttaminen viestimällä ja virtavesien kunnostaminen (Esa Lehtinen, Virtavesienhoitoyhdistys ry)
- 7–12 vuotiaiden partiolaisten hankkeen varojenkeruu Korkeasaaren villieläinsairaalan hyväksi Helsingissä (Eliisa Leppänen, Lippukunta Pornaisten Solmu)
- Suojelualueiden hankkiminen lahjotusvaroin ja alueiden pysyvä suojelu (Luonnonperintösäätiö sr)
- Susipelon vähentäminen jakamalla susia ja muita suurpetoja koskevaa tutkittua tietoa lapsille ja nuorille (Susiryhmä, Luonto-Liitto)
- Kouvolan Kaipaisten paahdeympäristön hoito talkootyönä (Petri Metsälä ja muut vapaaehtoiset)
- Parkanon Kuivasjärven saattaminen luonnon tilaan ja virkistyskäytön parantuminen (Tero Mustonen, Pro Kuivasjärvi)
- Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen kalliokiviainesten ottoalueilla yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa (NCC Industry Oy)
- Luontoalueiden hankinta lahjoitusvaroilla ja rauhaan jättäminen sekä lahjoittajien Greenspace Guardian -ohjelman luominen (Viivu Padden, Helsinki Foundation)
- Luonnon monimuotoisuuden terveysvaikutuksia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen ja erityisryhmien hyvinvoinnin kohentaminen luontovierailujen avulla (Adela Pajunen, Luonnontie, Terveysmetsä-hanke)
- Luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä tiedon jalkauttaminen koululaisista eläkeläisiin (Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, Iloa luonnosta -kampanja)
- Äänen antaminen luonnolle ja luontosuhteen pohtimiseen innostaminen TV-dokumenttisarjan Erämaan lumon avulla (Petteri Saario, DocArt)
- Selluliemen laskemisen lopettaminen Kymijokeen ja siitä alkanut joen kalakantojen ja virkistyskäytön parantuminen (Stora Enso Oy)
- Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen soranottoalueilla yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa (Liisa Suhonen, Rudus Oy)
- Saimaannorpan pelastaminen kovasta pakkasesta sahaamalla norpalle avanto jäähän Rantasalmen Haukivedellä (kalastaja Tarmo Tolvanen)
- Runsaan nurmisadon tuottaminen maan hiilikunnon parantamiseksi ja hiilidioksidin kierrättämiseksi pois ilmakehästä Liedossa (Perttu Uusitalo, Tupamäen tila)
- Harvinaisen uuttukyyhkyn kannan vahvistaminen ruokkimalla lajia Pudasjärvellä (Adam Vainio)
Parasta luontotekoa etsittiin Suomessa nyt jo kuudetta kertaa. Kilpailuissa on palkittu seuraavat parhaat luontoteot:
- 2014: apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena
- 2012: kolmen toimittajan aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä
- 2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus
- 2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi
- 2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin globaali ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäseniä ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, sekä Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n asiantuntijakomissioiden vapaaehtoiseen työhön osallistuu noin 70 suomalaista.
Hashtagit: #parasluontoteko #suomi100 #luonnonpäivä
Lisätietoa verkosta: ym.fi/iucn
Lisätietoa:
Ympäristöasiantuntija Matti Nummelin, ulkoasiainministeriö, p. 040 503 8442, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. 050 307 0806, [email protected]