Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta käynnistyvät Bonnissa
Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista aloitetaan Saksan Bonnissa 16.–26.5.
Pariisissa joulukuussa 2015 sovittu ilmastosopimus koskee maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoden 2020 jälkeen. Suomen valtuuskuntaa Pariisin ilmastoneuvotteluissa johti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka myös allekirjoitti historiallisen pidetyn sopimuksen Suomen puolesta huhtikuussa New Yorkissa.
Pariisin ilmastosopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.
”Pariisissa asetettiin maailmanlaajuiset tavoitteet ja sovittiin ilmastotoimien vahvistamisesta. Nyt Bonnissa käynnistyvät neuvottelut muun muassa siitä, miten maiden edistymistä kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita seurataan ja miten ilmastotoimien viisivuotistarkastelut käytännössä toteutetaan”, sanoo Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.
Honkatukian mukaan Pariisin sopimus edellyttää kaikilta tekoja muun muassa päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen liittyen. Myös maakohtaisten päästötietojen läpinäkyvyydelle tulee sopimuksen myötä entistä selkeämmät vaateet.
”Tällä hetkellä meillä ei ole ajantasaista tietoa esimerkiksi Aasian suurten maiden kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin sopimuksen myötä tähän on odotettavissa parannusta”, Honkatukia sanoo.
Eteneminen kohti sopimuksen voimaantuloa
174 maata ja Euroopan unioni allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen New Yorkissa 22. huhtikuuta YK:n pääsihteerin järjestämässä tilaisuudessa. Koskaan aiemmin YK:n historiassa yhtä monta maata ei ole allekirjoittanut kansainvälistä sopimusta yhden päivän aikana. Huhtikuun jälkeen sopimuksen allekirjoittaneiden maiden määrä on kasvanut jo lähes 180:een.
Pariisin sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut tai hyväksynyt vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Sopimuksen on nyt ratifioinut tai hyväksynyt 16, lähinnä pienistä saarivaltioista koostuvaa maata. Maiden yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä on kuitenkin vain alle 0,1 prosenttia.
Myös pääministeri Juha Sipilän hallitus on ajanut Pariisin sopimuksen ripeää ratifiointia. Se edellyttää kuitenkin selvyyttä EU:n oman, vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopaketin päälinjoista, jotta jäsenvaltioiden on helpompi arvioida sopimuksen kansalliseen hyväksymiseen vaadittavia toimenpiteitä ja niiden aikataulua. Komission ehdotusta ilmastopaketista odotetaan kesällä.
Maiden lupaukset riittämättömiä kahden asteen polulle
Pariisin ilmastoneuvottelujen yhteydessä 189 maata ilmoittivat, mitä ne aikovat tehdä päästöjensä vähentämiseksi vuoden 2020 jälkeen. Näiden 189 maan päästöt kattavat yli 95 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Osa maista on myös kertonut, miten ne aikovat sopeutua ilmastonmuutokseen.
YK:n ilmastosopimuksen sihteeristö julkaisi 2. toukokuuta raporttinsa maiden ilmoittamien päästövähennystavoitteiden ja -toimien vaikutuksista. Arvion perusteella maiden ilmoittamien toimien toteutuminen suunnitellun mukaisina kääntäisi päästöt laskuun maailmanlaajuisesti ensi vuosikymmenellä nykykehitykseen verrattuna. Kasvihuonekaasupäästöt eivät kuitenkaan vähenisi riittävän nopeasti, jotta maailmanlaajuinen keskilämpötilan nousu pysyisi Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisesti selvästi alle 2 °C:ssa esiteolliseen aikaan verrattuna.
LisätietojaPääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. +358 50 3411758, [email protected]