Muovifoorumi 2023: Muovin kiertotalous vaatii uusia ideoita ja rinnakkaisia ratkaisuja
Muovifoorumi 2023 keskittyi vihreään siirtymään. Helsingissä 24.10. järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa puhuttiin niin sääntelyn kuin vapaaehtoisten toimien ja teknisten innovaatioiden merkityksestä.
Muovifoorumi kokosi Pikku-Finlandiaan reilut sata yritysten, hallinnon, tiedeyhteisön, järjestöjen ja kansalaisten edustajaa.
Tilaisuuden huippukohtana valtiosihteeri Timo Jaatinen ja kansalaisten Muoviraadin edustaja Johanna Kohvakka luovuttivat ensimmäistä kertaa jaettavan Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Surakka sai palkinnon 25 vuotta kestäneestä uraauurtavasta työstään muovin kiertotalouden puolesta.
Tarvitsemme siirtymän pois lineaarisesta muovin käytöstä
Muovifoorumin key note -puhuja, muovien kiertotalouden päällikkö Jaakko Tuomainen Borealiksen SPIRIT-ohjelmasta hahmotti tietä vihreään siirtymään. Kuten eräs osallistuja totesi palautteessaan, Tuomaisen puheenvuoro paalutti koko tilannekuvan: kyse on teollisesta muutoksesta, joka tapahtuu, kun talous alkaa tukea muutosta.
“Muovi edistää kestävää elämäntapaa monessa käyttökohteessa. Lineaarinen tapa tuottaa ja käyttää muovia pitää kuitenkin muuttaa. Kierrätysasteen lisäksi kierrätysmuovin laatu on avainasemassa: kun korkealaatuisella kierrätysmuovilla korvataan neitseellistä, vältetään myös uuden muovin tuotannon päästöt”, Tuomainen totesi.
Yhtenä reittinä siirtyä kestävämpään muovintuotantoon Tuomainen näkee biomassan, kuten metsäteollisuuden sivuvirtojen, hyödyntämisen. Biopohjaisuus on kuitenkin vain osa ratkaisua luonnonvarojen riittävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Ratkaisun täytyy löytyä kiertotaloudesta. Siinä Tuomainen nosti esiin lyhyiden kiertojen hyödyt: uudelleenkäyttö, suljetut kierrot ja mekaaninen kierrätys ovat tehokkaimpia sekä hyödyntämisasteen että energiatehokkuuden suhteen.
“Ratkaisevaa on myös, että kierrätyskelpoinen muovi saadaan pois poltosta. Siinä avuksi tulee kemiallinen kierrätys. Jos polttoa ei voida välttää, siinä syntyvää hiilidioksidia hyödyntävä (CCU, carbon capture and utlilisation) reitti muoviksi on mahdollinen mutta kallis, sillä energiaa – ja rahaa – hukkuu muun muassa prosessissa syntyvään veteen”, Tuomainen sanoi.
Euroopan unionin viherväittämäregulaatio tekee lopun viherpesusta
Eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen valotti foorumille EU:n uutta sääntelyä vihreistä väittämistä. Aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan komission ehdotus viherväittämiä koskevaksi direktiiviksi on parhaillaan parlamentin alkukäsittelyssä.
Pietikäisen mukaan viherväittämien esittäminen kevyin perustein on vielä helppoa. Tällä hetkellä 53 prosenttia viherväittämistä sisältää perusteettomia väitteitä ympäristökestävyydestä. Väittämistä 40 prosentilla ei ole mitään todisteita takanaan, ja puolella on heikko tai ei lainkaan verifiointijärjestelmää. Vastuullisuusmerkkejä sen sijaan riittää: niitä on EU:ssa peräti 230 erilaista.
Pian asiat kuitenkin muuttuvat.
“Luvassa on selkeät kriteerit sille, kuinka yritysten tulee todistaa ympäristöväittämänsä läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti. Riippumattoman ja akkreditoidun todentajan on tarkastettava ennakkoon väitteet ja merkinnät. Direktiivi suojelee kuluttajia viherpesulta ja antaa heille mahdollisuuden tehdä tietoisia ostopäätöksiä”, Pietikäinen kertoi.
“Muovi on todella iso ratkaistava kysymys. Olette keskeisellä toimialalla. Siellä, missä haasteet ovat isoja, myös ratkaisut ovat isoja”, hän sanoi Muovifoorumin osallistujille.
Kansanedustajat puntaroivat kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle
Lavalle pääsivät kansanedustajat Noora Fagerström (KOK), Timo Furuholm (VAS), Sheikki Laakso (PS), Mikko Ollikainen (RKP), Pinja Perholehto (SDP), Markku Siponen (KESK) ja Oras Tynkkynen (VIHR). Kansanedustajat arvelivat, että muovin kiertotalous voi tuoda Suomelle työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.
Miten tämä sitten tehdään? Yhtä yhteistä takuureseptiä edustajakollegat eivät paneelikeskustelussaan löytäneet, mutta keinoina nähtiin esimerkiksi sääntelyn harkittu purkaminen ja toisaalta globaalin sääntelyn vahvistaminen ja sekoitevelvoite. Keskustelussa ehdotettuja verotuksellisia keinoja puolestaan olivat kestävän kehityksen arvonlisäjärjestelmä sekä malli, jossa neitseellisten raaka-aineiden käyttöä verotetaan.
Kansanedustajat toivat esiin myös TKI-rahoituksen suuntaamisen kiertotalouden edistämiseen, klustereiden synnyn tukemisen sekä sen, että Suomeen tarvitaan lisää Borealiksen kaltaisia yrityksiä ratkaisemaan ongelmia – muovi saadaan keittiöistä kiertoon, jos sille on käsittelijöitä ja nieluja.
Edustajat kääntäisivät katseen myös kuntiin. Julkisilla hankinnoilla voidaan kiihdyttää kestävyyttä, ja usea keskustelija arveli, että hankintaosaamista pitäisi parantaa. Nykyinen lainsäädäntö ei estä kestävien hankintojen tekemistä, mutta se ei myöskään velvoita siihen, minkä vuoksi myös lainsäädännön muuttaminen toisi käänteen.
Ryhmäkeskustelut pohjustivat muovitiekartan päivitystä
Tilaisuuden lopussa läsnäosallistujat pääsivät ryhmäkeskusteluissa määrittelemään, mitkä muovin uudelleenkäytön ja sen valtavirtaistamisen kysymykset tarvitsevat keskustelua talvella käynnistyvässä, PlastLIFE-hankkeen vetämässä murrosareenatyöskentelyssä. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen käyttöä uudelleen sellaisenaan, ilman että siitä yhden käyttökerran jälkeen muodostuu jätettä.
Tuleva murroareenatyöskentely tuottaa toimenpide-ehdotuksia kansallisen muovitiekartan seuraavaan päivitykseen vuonna 2025. Murrosareena on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen menetelmä.
“Siinä luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa tarkasteltavaan ilmiöön tähtääviä muutospolkuja, niiden tueksi tarvittavia toimenpiteitä keskipitkällä aikavälillä sekä muodostetaan toimenpidesuosituksia. Yksimielisyyden sijaan pyritään tavoittamaan murrokseen liittyvien näkökulmien moninaisuus”, erikoisuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta evästi
