Ministeri Tiilikainen elohopeasopimuksen ensimmäiseen osapuolikokoukseen Geneveen 29.9.: ”Merkittävä sopimus arktiselle alueelle”

Tuore kansainvälinen elohopeasopimus on maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen osallistuu Minamatan yleissopimuksen osapuolten ensimmäiseen kokoukseen 29.9. Genevessä Sveitsissä. Ministeri Tiilikainen pitää kokouksen korkean tason paneelissa arktisia alueita käsittelevän puheenvuoron. Sopimus on erityisen tärkeä arktiselle alueelle, sillä kaukokulkeutuvaa elohopeaa kertyy napa-alueille.

Osapuolikokouksessa on tarkoitus hyväksyä säännöt, joilla turvataan sopimuksen tehokas toteuttaminen sekä sopia, miten sopimuksen edistymistä arvioidaan. Lisäksi osapuolet viimeistelevät ohjeita esimerkiksi elohopean varastoinnista ja jätteenkäsittelystä. Kokous järjestetään 24.-29.9.

Myrkyllinen elohopea pysyy ilmakehässä pitkään ja kulkeutuu kauas päästölähteestään. Elohopeaa päätyy ympäristöön fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen, polton seurauksena. Maailman energiantarpeen ja samalla ilmakehän elohopeakuormituksen on arvioitu lisääntyvän.

”Elohopealaskeuman hallintaan tarvitaan sekä maailmanlaajuinen energiavallankumous että sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Minamatan yleissopimus on merkittävä kansainvälisen ympäristöyhteistyön ja -oikeuden saavutus. Sen velvoitteiden saavuttamiseksi fossiiliset polttoaineet on korvattava uusiutuvalla energialla ja puhtailla teknologioilla. Tässä työssä Suomi näyttää esimerkkiä ja tarjoaa osaamistaan myös muille maille”, ministeri Tiilikainen sanoo. 

Sopimus kattaa elohopean koko elinkaaren malmin louhinnasta elohopeajätteen käsittelyyn. Se kieltää merkittävimpien elohopeaa sisältävien tuotteiden – paristojen, kytkinten, lamppujen, kosmetiikan, torjunta-aineiden, kasvintorjunta-aineiden sekä mittalaitteiden – valmistuksen, viennin ja tuonnin vuodesta 2020 alkaen. Amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa tulee vähentää minimiin. Elohopean käyttö asetaldehydin tuotannossa tulee lopettaa vuoteen 2018 mennessä ja kloorialkaliteollisuudessa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi sopimus velvoittaa osapuolet kestävään jätehuoltoon ja turvalliseen elohopean varastointiin.

Suomeen pääosa ilmaperäisestä elohopealaskeumasta tulee rajojemme ulkopuolelta. Suomessa sopimus alentaa pitkällä aikavälillä syöntirajoitusten kohteena olevien petokalojen (haet, isot ahvenet, kuhat ja mateet) metyylielohopeapitoisuuksia. Minamatan sopimus tuli voimaan Suomessa syyskuun alussa.

Suomessa elohopean käyttö on vähäistä. Maassamme ei harjoiteta sellaista kullankaivua, jossa elohopeaa hyödynnettäisiin sopimuksessa mainitulla tavalla. EU:ssa on jo sovittu, että elohopean käytöstä kloorialkaliteollisuudessa luovutaan. Myös hammasamalgaamin käyttö Suomessa on vähentynyt: alle 3 prosentissa hammaspaikkauksia käytettiin amalgaamia vuonna 2012.

• Kokouksen sivut: First meeting of the Conference of the Parties
  to the Minamata Convention on Mercury (COP1)

• Mistä sopimuksessa on kyse? Ministeri Kimmo Tiilikaisen video (YouTube)

• Twitterissä: #elohopea, #MakeMercuryHistory, @minamataMEA 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, p. +358 295 250 279, [email protected] (Genevessä 29.9. saakka)

Viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, p. +358 2952 50052 (Genevessä 29.9.)