Meren ja vesien tila hyväksi – valtioneuvostolta päätökset hoitosuunnitelmista
Valtioneuvosto teki tänään päätökset merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022-2027. Niissä esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila.
"Mahdollisuutemme parantaa vesien ja meren tilaa ovat hyvät. Työ vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, rahaa ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Puhtaat vedet ja meri ovat ihmisen ja luonnon olemassaolon perusta ja välttämättömiä myös taloudelliselle toiminnalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Suunnitelma meren tilan parantamiseksi
Suomen meriympäristön hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.
Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on heikko varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Esimerkiksi itämerennorppa, monet merilinnuista ja useat pohjan elinympäristöt ovat heikossa tilassa. Ankeriaan tilanne on hyvin huolestuttava, ja meritaimenkannat eivät ole elpyneet riittävästi.
Suunnitelman toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Eniten uusia toimenpiteitä on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi sekä meriluonnon suojelun edistämiseksi.
Merenhoitosuunnitelmassa runsaasti uusia toimia
Meren rehevöitymistä torjutaan vähentämällä kuormitusta maalla toimilla, jotka on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa. Lisäksi merenhoitosuunnitelmassa esitetään uusia toimia muun muassa alusten jätevesipäästöjen sekä saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentämiseksi.
”Hallitus on sitoutunut myös Saaristomeri-ohjelmaan. Sen avulla Saaristomeren valuma-alueella vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta siten, että se voidaan vuoteen 2027 mennessä poistaa Itämeren suojelukomission ylläpitämältä suurimpien kuormittajien listalta. Suomi toteuttaa myös Itämeren suojelukomission kaikkien rantavaltioiden yhteistä uutta Itämeren toimintaohjelmaa vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimilla”, ministeri Kari sanoo.
Meren roskaantumista vähennetään muun muassa vähentämällä hulevesien ja jätevesien kuormitusta sekä hillitsemällä tieliikenteen, tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä.
Veneilyn aiheuttamaa vedenalaista melua vähennetään ensisijaisesti lisäämällä veneilijöiden tietoisuutta veneilyn aiheuttamasta melusta ja sen vähennyskeinoista. Lisäksi tunnistetaan ekologisesti herkät merialueet ja pyritään asettamaan niihin kohdistuvalle vedenalaista melua aiheuttavalle ihmistoiminnalle alueellisia tai ajallisia rajoituksia.
Merenpohjan fyysisiä vahinkoja vähennetään parantamalla pienruoppausten suunnitelmallisuutta, neuvontaa ja kehittämällä ympäristötekniikoita.
Meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi laajennetaan ja tehostetaan merellistä suojelualueverkostoa. Lisäksi edistetään arvokkaiden luontotyyppien ja lajien suojelua ennallistamis- ja kunnostustoimilla.
Meriympäristön tilaan kohdistuvat riskejä hallitaan tehostamalla öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa avomerellä, rannikolla ja rannoilla sekä vahvistamalla öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen yhteistyötä.
Merenhoitosuunnitelma sisältää myös meren tilan arvion sekä tilan seurantaohjelman. Suunnitelman ovat valmistelleet ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) yhteistyössä rannikon ELY-keskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäministeriön kanssa.
Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan toimia kaikilla toimialoilla
Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien tila on huonompi, vain kuudennes niiden pinta-alasta on hyvässä tilassa. Pohjavedet ovat suurelta osin hyvässä tilassa. Suurin ongelma on rehevöityminen. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.
Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty uusia ja entistä laajemmalle alueelle ulottuvia toimia, joita tarvitaan jo pitkään tehdyn vesiensuojelutyön lisäksi vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteillä esimerkiksi vähennetään maa- ja metsätalouden hajakuormitusta, parannetaan happamien sulfaattimaiden vesienhallintaa ja yhdyskuntien jätevesien käsittelyä sekä kunnostetaan vesistöjä.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla muun muassa rahoitetaan vesistökunnostushankkeita, vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä tuetaan maatalouden uusien vesiensuojelukeinojen tutkimusta ja kokeiluja sekä käyttöönottoa. Lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmalla on rahoitettu pienvesien sekä rantaluonnon kunnostuksia. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä NOUSU-ohjelmalla osaltaan parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä.
Vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltu ELY-keskuksissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Merenhoitosuunnitelman ja vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita valtion tutkimuslaitoksista, virastoista sekä järjestöistä.
ELY-keskukset kuuluttavat merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia koskevat päätökset joulukuun lopulla.
Lisätietoja
Merenhoitosuunnitelma
Ympäristöministeriö
Ympäristöneuvos Jan Ekebom, p. 0295 250 363, [email protected]
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Johtava asiantuntija Janne Suomela p. 0295 022 947, [email protected]
Ylitarkastaja Pekka Paavilainen p. 0295 022 921, [email protected]
Vesienhoitosuunnitelmat
Ympäristöministeriö:
Erityisasiantuntija Turo Hjerppe, p. 0295 250 204, [email protected]
Ministerin haastattelupyynnöt
Ympäristöministerin erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, [email protected]