Hyppää sisältöön
Media

Luonnonhoitoon tarvitaan lähivuosina lisää työvoimaa – Luotu-hankkeessa innostetaan uusia yrittäjiä alalle

maa- ja metsätalousministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 15.6.2023 9.42
Uutinen
virtaava joki metsän keskellä
Pohjapadolla säädetään veden virtausnopeutta ja kiintoaineen kulkeutumista vesistöihin. Kuva: Riitta Raatikainen

Suomessa on tarkoitus lähivuosina ennallistaa tuhansia hehtaareja soita, kunnostaa satoja kilometrejä puroja ja perustaa lukuisia kosteikkoja. Jo pelkästään näihin Helmi-ohjelman luonnonhoitotöihin tarvitaan runsaasti työvoimaa. Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa varmistetaan, että erilaisiin luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia.

Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia. Yhä useammat metsänomistajat ovat halukkaita turvaamaan omissa metsissään luontoarvoja.

”Lähivuosina luonnonhoitotyötä on tulossa tarjolle eri organisaatioista. Erityisesti kysyntää tulee olemaan vesiensuojelutöiden ja soiden ennallistamisten suunnittelijoista ja toteuttajista”, kertoo Luotu-hankkeen projektipäällikkö Johanna Virtanen Suomen metsäkeskuksesta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 200 yrittäjää, jotka ovat tarjonneet ja toteuttaneet erilaisia luonnonhoitotöitä. Lähivuosina alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. Tähän tarpeeseen vastaa Metsäkeskuksen ja Työtehoseuran Luotu-hanke, eli Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät –hanke. Hankkeessa tarjotaan koulutusta, tietoa ja verkostoitumistilaisuuksia luonnonhoidosta kiinnostuneille yrittäjille. 

”Luonnonhoitotöissä tarvitaan varsin monipuolista ja vaativaa osaamista, kun pitää tuntea lajistoa ja osata mitoittaa töitä oikein sekä tehdä tarjouksia. Haluamme varmistaa, että yrittäjät saavat tietoa ja voivat laajentaa toimintaansa luonnonhoitoon”, Virtanen sanoo.

Soiden ennallistamisessa yleisin työvaihe on ojien tukkiminen. Kuva: Riitta Raatikainen

Luonnonhoitotöihin kannattaa tarttua

Suomen metsissä luonnon tilaa parannetaan hyvin monenlaisilla luonnonhoitotöillä. Esimerkiksi lehdoista voi poistaa lehtolajistoa varjostavia kuusia. Lisäksi kunnostetaan purouomia ja lähteitä sekä esimerkiksi ennallistetaan suoluontoa tukkimalla ojia. 

Virtasen mukaan luonnonhoitotyöt sopisivat hyvin esimerkiksi kaivinkoneenkuljettajille, metsäkoneenkuljettajille ja metsureille. Koneiden käsittely ja työturvallisuusasiat ovat heille jo entuudestaan tuttuja.

”Esimerkiksi turvesoilla ovat työt vähentyneet. Monella turvesuourakoitsijalla tai maansiirtoyrittäjällä on jo valmiina kalustoa, joka voisi sopia myös luonnonhoitotöihin. Verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa on tärkeää, koska urakoissa tarvitaan usein erilaista kalustoa sekä myös suunnitteluosaamista,” Virtanen kertoo.

Virtanen kannustaa yrittäjiä laajentamaan osaamistaan luonnonhoitotöihin. 

”Nämä ovat töitä, joilla säilytetään luonnon monimuotoisuutta tuleville sukupolville. Yrittäjillä on tässä myös hyvä mahdollisuus saada uusia urakoita ja laajentaa asiakaskuntaa.”

Työkone metsässä ennallistamassa suota

Pähkinälehdosta poistetaan kuusia, jotta lehtokasvit saavat enemmän valoa. Kuva: Jukka Ruutiainen

Kustannuslaskuri ja koulutuksia tulossa

Luotu-hankkeessa kysyttiin alkuvuodesta luonnonhoidosta kiinnostuneilta yrittäjiltä, millaista koulutusta ja osaamista he tarvitsisivat luonnonhoitotöihin. Yrittäjät toivovat koulutusta erityisesti laatu- ja ympäristöasioista, lainsäädännöstä ja lupamenettelyistä sekä luonnonhoitotöiden kustannusten laskennasta. Luotu-hanke järjestää tämän ja ensi vuoden aikana webinaareja ja verkkokoulutusta muun muassa näistä toivotuista aiheista. 

Työtehoseura kehittää hankkeessa luonnonhoitotöiden kustannuslaskuria. 

”Siitä tulee hyvä apuväline yrittäjille. Kokemus tuo kyllä sitten myös varmuutta tarjousten tekoon”, Virtanen sanoo.

Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia. Hankkeen rahoitus tulee ympäristöministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä. Luotu-hanke jatkuu vuoden 2024 elokuun loppuun saakka, ja sen tuloksia hyödynnetään vuonna 2024 mahdollisesti käynnistyvässä Priodiversity LIFE -hankkeessa.