Näkökulma
Lapsia ja nuoria on kuultu ympäristöasioissa, mutta heidät on tärkeä saada tiiviimmin mukaan yhteistoimintaan

Ympäristöministeriö kuulee lapsia ja nuoria suunnitelmissa ja lakihankkeissa. Kuulemisia syvempi yhteistyö nuoren sukupolven kanssa on kuitenkin koettu hedelmälliseksi sekä tärkeäksi, ja siitä halutaan vakiintunut käytäntö, kirjoittavat Heta-Elena Heiskanen ja Annukka Berg.

Viime vuosina ympäristöministeriö on tiivistänyt yhteistoimintaansa lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten ajatuksia on kuultu aiemminkin, mutta yhteistyötä on haluttu syventää. Erilaiset projektit esimerkiksi oppilaitosten kanssa on koettu hyödyllisiksi sekä opiskelijoiden että ministeriön keskuudessa.

Tärkeää taustatietoa yhteistyön syventämisestä ja sen onnistumisesta on saatu erilaisista ympäristöministeriön tukemista projekteista sekä työpajoista. Ympäristöministeriö on ollut mukana luomassa ja tukemassa muun muassa erilaisia nuorille suunnattuja projekteja ja työpajoja, kuten: 

• Climate Universityn luentoja ja työpajoja
• Tehtävänantoja Solutions.now -kurssille, Tampereen lyseon Eurooppa-linjalaisille ilmastonmuutoksesta ja Aalto-yliopiston Design for Government -kurssille öljylämmityksestä irtautumisesta
• Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen projektikursseille kiertotaloudesta ja kulutuksesta

Ministeriön virkamiehet kokevat uudenlaiset yhteistyöt hedelmällisiksi ja suosittelevat niiden jatkamista. 

Opiskelijoiden tuki yritysten ja yksilöiden ilmastoteoissa tuo arvokasta tietoa ministeriölle

Suomalaisten kuluttajien hiilijalanjälki ei ole maailmanlaajuisesti kestävällä tasolla, arvioi muun muassa ilmastopaneeli. Useissa mielipidekyselyissä on noussut esiin, ettei tehokkaimpia ilmastotekoja välttämättä tunneta. Kansallisesti tavoitteena on, että valtio tukee kuluttajien hiilijalanjäljen puolitusta. 

Itä-Suomen yliopistossa on osana ALL-YOUTH STN -hanketta kehitetty kurssi, jossa opiskelijat saavat tehtävänantoja esimerkiksi ympäristöministeriöltä ja kunnalta. Ympäristöministeriön tämän vuoden ensimmäisessä tehtävänannossa opiskelijoiden tehtävänä oli löytää itselleen mentoroitavaksi yksilö tai yritys, jonka kanssa perehdytään omaan hiilijalanjälkeen ja pohditaan, kuinka arkea saa kestävämmäksi. 

Opiskelijat hyödynsivät työssään muun muassa erilaisia digitaalisia tukityökaluja ja dokumentoivat toimintaansa. Tämä kulutuskummitoiminnaksi kutsuttu mentorointi koettiin opettavaisena niin opiskelijoiden kuin mentoroitavien keskuudessa. Opiskelijoiden palautteessa nousi esiin, että he kokivat oman asiantuntemuksensa kasvaneen. Myös mentoroinnin kohteiden tietous asioista oli selkeästi lisääntynyt. Kynnys kysymyksille ja jatkotietojen selvittämiselle pysyi matalana.

Toisessa ympäristöministeriön tehtävänannossa opiskelijaryhmät toimivat EU:n LIFE-rahoitusinstrumentin kanssa. He perehtyivät ensin, millaisiin projekteihin ja millaisilla reunaehdoilla LIFE-rahoitusta voi hakea ilmasto-, energia- ja kiertotalousasioihin. Sen jälkeen opiskelijat ottivat yhteyttä paikallisiin toimijoihin. Koska rahoitus ei ollut tahoille aiemmin tuttu, saivat he hyödyllistä tietoa mahdollisista projektirahoituksista. Instrumentti tuli tutuksi myös opiskelijoille ja raportointitilaisuudessa käytiin kysymyksiä läpi yhdessä. 

Ministeriön on haastavaa toteuttaa kansalaisten joukossa vastaavanlaista kummitoimintaa. Opiskelijoiden toteuttama mentorointi antoikin arvokasta tietoa yksilöille, yrityksille ja yhteisöille, mutta myös ministeriölle. Kursseilta saatiin arvokasta tietoa siitä, minkälaiset kuluttamiseen liittyvät valinnat koetaan haastaviksi, millainen tuki koettiin tarpeelliseksi ja millaiset tahot ovat kiinnostuneita hakemaan EU-rahoitusta.

Opiskelijat ideoivat kiertotalouden ja korjaamiskulttuurin edistämistä

Keväällä 2022 Helsingin yliopisto järjesti projektikurssin, jonka yksi toimeksiantajista oli ympäristöministeriö. Kurssin teemana oli kiertotalouden ja korjaamiskulttuurin edistäminen. Mukana kulki myös ajatus ammatillisten oppilaitosten roolista korjaamispalveluiden edistäjinä.

Teema oli haastava, ja siihen etsittiin sopivaa lähestymistapaa. Lopulta opiskelijat innostuivat ideoimaan ”kiertotalousostoskeskusta”, joka toimisi tulevaisuuden korjaamispalveluiden keskuksena ja esimerkiksi oppilaitosten yhteistyökumppanina. Kiertotalousostarille löytyi kiinnostava esikuva Ruotsista. Ideaa on viritelty myös Suomeen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen luotsaaman hankkeen voimin. Opiskelijat tarttuivat ideaan ja visioivat, miten sen avulla korjaamispalveluita voitaisiin kehittää. Työ raportoitiin ideaa oivaltavasti konkretisoivalla videolla.    

Nuorten luova osallistaminen kehittää ministeriön näkemyksiä

Ministeriön virkamiehet ovat kokeneet uudenlaiset yhteistyöt toimiviksi ja lisäarvoa tuottaviksi. Ne mahdollistavat sen, että nuoret asiantuntijat saavat käyttää luovuuttaan ja heillä on liikkumatilaa toteuttaa oman näköisiään projekteja. Näin yhteistyö ei jää vain kerran yksisuuntaiseksi kuulemiseksi tietystä prosessista. 

Esimerkiksi kulutuskummi-konseptin todettiin toimivan, ja sitä olisi mahdollista toteuttaa vastaavalla tavalla yhteistyönä eri paikkakunnilla. Kiertotalousostoskeskus osaltaan kiteytti ja visualisoi sellaista uudenlaista ja tulevaisuudessa toivottavaa palveluntarjontaa. Kokonaisuudessaan projektit auttavat ympäristöministeriötä tavoittamaan laajempia kohderyhmiä ja päivittämään näkemyksiä asioista. 

Kirjoittajat