Laki rakennusperinnön suojelemisesta muuttuu
Vuoden 2021 alussa tulee voimaan muutoksia rakennusperinnön suojelemisesta annettuun lakiin. Rakennuksen suojelua voi esittää yhä useampi, ja naapureita kuullaan entistä laajemmin suojelupäätöksissä. Jatkossa rakennussuojelupäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lakimuutoksen mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista rakennussuojelupäätöksiä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemä suojelupäätös tulee sellaisenaan voimaan, ellei siihen haeta muutosta. Muutosta ei haeta valittamalla ministeriöön, vaan valitus tehdään alueelliseen hallinto-oikeuteen. Ympäristöministeriössä jo vireillä olevat vahvistus- ja valitusasiat käsitellään ministeriössä kuitenkin loppuun.
Lakimuutos laajentaa mahdollisuuksia tehdä esityksiä suojelusta. Rakennusta voi esittää ELY-keskukselle suojeltavaksi rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, maakunnan liitto, alueellinen vastuumuseo tai kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelua voi esittää myös rekisteröity yhteisö, jonka tehtävänä on kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Tällainen yhteisö voi olla esimerkiksi kylä- tai kaupunginosayhdistys tai valtakunnallinen vastuumuseo. Saamelaiskäräjät voi tehdä esityksen saamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta, ja kolttien kyläkokous kolttasaamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta. Suojeluesitysten käsittelyssä myös kuullaan jatkossa naapureita aiempaa laajemmin. Laajempi esityksenteko-oikeus ja kuuleminen koskevat vuodenvaihteen jälkeen vireille tulevia suojeluesityksiä.
Lakimuutoksen jälkeen suojelukohteen omistaja tai haltija voi hakea ELY-keskukselta lupaa poiketa voimassa olevasta suojelupäätöksestä. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on erityisen painava rakennusperinnön käyttöä tai hoitoa edistävä peruste. Näin voi olla esimerkiksi, jos rakennuksen osa on vahingoittunut tai rakennuksen käyttö edellyttää parannuksia esteettömyyteen tai pelastusturvallisuuteen. Suojelupäätöksestä poikkeaminen on suunniteltava niin, että rakennuksen keskeiset kulttuurihistorialliset arvot säilyvät, sillä rakennus pysyy poikkeamisen jälkeenkin suojeltuna. Myös poikkeamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen. Museovirasto toimii edelleen valtakunnallisena asiantuntijana, joka neuvoo ja antaa lausuntoja suojeltuja rakennuksia korjattaessa.
Samassa yhteydessä tarkistettiin rikoslain 48 luvun 6 §:ssä olevaa rakennussuojelurikoksen määritelmää siten, että se kattaa poikkeamisluvan ja muiden suojelua koskevien määräysten vastaiset teot. Rakennusperintölain noudattamista valvovat ELY-keskukset ja Museovirasto. ELY-keskuksella on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille rakennusperintölain vastaisista teoista, ja sille on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi rikosepäilyjä käsiteltäessä.
Rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on koko maassa tällä hetkellä 331. Yksi päätös voi kattaa monta rakennusta, joten suojeltuja rakennuksia on yhteensä toista tuhatta. Lakia käytetään suojelukeinona pääasiassa asemakaava-alueiden ulkopuolella ja silloin, kun rakennuksen ulkoasun lisäksi suojellaan arvokkaita sisätiloja.
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Matleena Haapala, p. 0295 250 332, [email protected]
Erikoistutkija Laura Tuominen, p. 0295 33 6257, [email protected]