Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Kestävyys, luonto, tasa-arvo – Pohjoismaiden rakennuspalikat Uuteen eurooppalaiseen Bauhausiin koossa

Opetus- ja kulttuuriministeriöYmpäristöministeriö
31.5.2021 11.03
Uutinen

Lähes kaksituhatta henkeä osallistui luomaan pohjoismaista näkökulmaa Euroopan komission Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen. Osallistujien mukaan pohjoismaiset arvot kuten kestävyys, luonnonläheisyys, tasa-arvo ja osallisuus ovat perusta hyvälle asumiselle ja rakentamiselle. Loppuraportti pohjoismaisen yhteistyön tuloksista on julkaistu ja toimitettu komissiolle.

”Pohjoismaat pyrkivät näyttämään mallia siitä, miten rakennetaan hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Siksi on todella hienoa, että saimme näin paljon pohjoismaisia näkemyksiä ja ideoita. Viemme terveiset edelleen Euroopan komission Bauhaus-tiimille jatkokehitykseen”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Pohjoismaisen näkemyksen kokoamista koordinoi Suomi, joka toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Alkuvuonna järjestettyyn viiteen tilaisuuteen osallistui laaja joukko arkkitehteja, suunnittelijoita taiteilijoita, opiskelijoita, tutkijoita, muotoilijoita ja julkishallinnon toimijoita. Esiin nousseita teemoja olivat muun muassa ilmastonmuutos, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus, puurakentaminen, digitaalisuus, lapset ja nuoret, oppiminen, tasa-arvo ja hyvinvointi.

”Elinympäristön laatu koetaan tärkeäksi. Kun ensimmäisen tilaisuuden osanottajat saivat toivoa seuraavan tilaisuuden sisältöä, he halusivat puhua estetiikasta. Laadukas ympäristö on paitsi ekologinen ja toimiva, myös miellyttävä ja viihtyisä” toteaa kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Nostoja pohjoismaalaisista näkemyksistä

Keskusteluissa pohjoismaisen muotoilun lähtökohdaksi nostettiin erityisesti tasa-arvo. Taiteella, muotoilulla ja arkkitehtuurilla on ollut tärkeä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja kehittymisessä. Tilaisuuksissa painotettiin, että näin tulee olla myös jatkossa.

Kestävä rakentaminen oli vahvasti esillä, ja osallistujat korostivat rakennusten korjaamista ja muunneltavuutta purkamisen sijaan. Kiertotalouteen siirtymistä kannatettiin voimakkaasti, erityisesti rakennusmateriaalien osalta. Puuarkkitehtuuri ja luontopohjaiset ratkaisut nähtiin tärkeänä osana hiilineutraalia rakentamista.

Luonto ja -suhde koettiin tärkeäksi osaksi ihmisten elämää ja ympäristöä. Luonto koettiin tärkeäksi osaksi rakennettua ympäristöä sekä ihmiselle että muille elollisille. Luontoa pidettiin terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä, johon jokaisella olisi oltava oikeus ja pääsy. Luonto tunnistettiin myös innovaation lähteeksi kestävässä rakentamisessa.

Keskustelua herätti myös lämpenevä ilmasto, mikä muuttaa väistämättömästi erityisesti arktista luontoa. Arktinen ympäristö ja maisema ovat vaikuttaneet pohjoismaiseen estetiikan käsitykseen, mikä tulee myös muuttumaan tulevan kehityksen seurauksena.

Uuden eurooppalaisen Bauhausin rakentuminen

Uusi eurooppalainen Bauhaus on Euroopan komission aloite, joka edistää rakennetun ympäristön ja asumisen kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Tavoitteena on löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja yhdessä suunnitellen ja kehittäen – sekä valjastaa tieteen ja teknologian ohella luovuus, kulttuuri ja muotoilu ratkomaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutosta.

Aloitteen sisältö ja muoto rakentuvat eurooppalaisten ideoiden, esimerkkien ja toiveiden ympärille. Suunnittelupöydän ääreen ovat tervetulleita aivan kaikki, esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, taiteilijat, tutkijat, yritykset, järjestöt, opiskelijat, lapset ja nuoret.

Aloite toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal).

Euroopan komissio käynnistää syksyllä 2021 joukon pilottihankkeita, joiden teemat tulevat pohjautumaan yhteisen kehittämisvaiheen tuloksiin.
Myös yhteispohjoismainen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat syksyn mittaan, tulossa on esimerkiksi verkkotapahtuma digitaalisuudesta rakennetussa ympäristössä.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 268, [email protected]

kulttuuriasianneuvos Petra Havu, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30185, [email protected]